Karjal da Kitai rutostetah ekonoumistu yhteisruaduo

26.09.2025
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten.
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Kuva: Karjalan piämiehen lehtistöpalvelu
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Kuva: Karjalan piämiehen lehtistöpalvelu

Karelforum 20205 -pivon aigah Karjalan haldivon ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev vastavui Kitan rahvahallizen tazavallan piäkonsulan sijahizen kel Piiteris herru Čžan S´aotsionan kel. Vastavuksel piettih paginua aktiivizen torgu-ekonoumizen yhteisruavon tuloksis da uuzis projektois.

Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten.

Statistiekku ozuttau tärgevimien suundoin nägeviä kazvuu: karjalazien tavaroin viendy Kitaih kazvoi 19,2 %, kitain tavaroin tuondu Karjalah suureni kuudeh kerdah. Karjalazien työttävien tavaroin joukos perindöllizesti on kalua da syömizii (mečäskazvajis marjois luajittuloigi), puutavarua, tsel´´l´ulouzua, bumuagua da kartonua. Kitaispäi Karjalah vietäh eri laittehistuo, mehuanillizii luajilmuksii da tekstil´materjualoi.

Pandih merkile tulokas suundu — suureni turistoin joukko. Ilmaiviizahine joukkolleh matkailu andau uvvet mahtot suurendua turistoin virdua mollembih puolih.

— Jälgivuozin Karjalan da Kitain välizet suhtehet kehitytäh eri suundoi myöte. Myö ellendämmö, ku meil pidäy rutombah kehittiä kaksipuolistu ruaduo, todevuttua investitsiiprojektoi, sanoi ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule.

Vastavus tovendi, ku Karjalan da Kitain väline yhteisruado nouzi korgiembale tazole, kudai nägyy ei vaigu tavaroinviendän kazvos, ga suurien investitsiiprojektoin todevuttamizes da yhtehizes ruavos korgeitehnolougizil aloil.


Aihies voit lugie suomeksegi.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Pietarin talousfoorumi: Karjala aikoo solmia sopimuksia 18 miljardin ruplan arvosta
Suunnitelmien mukaan tasavalta solmii kolmetoista sopimusta. Viime vuonna Karjalan hallitus allekirjoitti sopimuksia yli 13 miljardin ruplan arvosta.
Karjalan Sanomat
Kontupohjan piirissä aloittaa uusi kaivos- ja jalostusyritys
Yritys louhii ja jalostaa gabrodiabaasia. Arvioiden mukaan sen kapasiteetti on kaksi miljoonaa tonnia murskattua kiveä vuodessa.
Karjalan Sanomat
Karjalaista graniittia voi käyttää Pietari-Paavalin linnoituksen restauroinnissa
Karjalaisen graniitin käyttömahdollisuuksista tasavallan päämies ja Pietarin historian museon johtaja keskustelivat Pietarin talousfoorumissa.
Karjalan Sanomat
Pietarin kansainvälinen talousfoorumi: Karjala mukana
Foorumi kestää neljä päivää ja päättyy 6. kesäkuuta. Kansainvälinen tapahtuma on järjestetty 29. kerran.
Karjalan Sanomat
Kontupohjan piirissä aloittaa heinäkuussa merilevien jalostuslaitos
Suunnitelmien mukaan tehtaan kapasiteetti on 10 000 tonnia tuotteita vuodessa.
Karjalan Sanomat
Pitkäaikaissäästöohjelma: Karjalassa 60 000 asukasta on mukana
Karjalan valtiovarainministeriön mukaan tasavallan asukkaiden sijoittamien varojen kokonaismäärä on jo ylittänyt kolme miljardia ruplaa.
Karjalan Sanomat
Teollisuus: Kontupohjan paperitehdas on saanut Sampo-kunniamerkin
Kontupohjan sellu- ja paperitehdas on alan suurimpia teollisuuslaitoksia tasavallassa ja Venäjällä.
Karjalan Sanomat
Teollisuus: Karjalan teknopuistoissa toimii puolisataa yritystä
Teknopuistojen rakentamiseen on käytetty 1,7 miljardia ruplaa. Tänä vuonna alkavat Bioteh-teknopuiston rakennustyöt.
Karjalan Sanomat
Työvoiman tarve: Työnantajia kutsutaan osallistumaan kyselytutkimukseen
Yleisvenäläinen kyselytutkimus jatkuu 1. huhtikuuta–1. kesäkuuta. Tavoitteena on laatia työvoimaennuste.
Karjalan Sanomat
Karjalan piirit: yli miljardi ruplaa myönnetään maaseutualueiden kehittämiseen
Rahoitusta saa kolme tukiasutuskeskusta. Niissä toteutetaan erilaisia infrastruktuurin parantamiseen tähtääviä projekteja.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль