Kantelen muistomerkki avattih Vuokkiniemeššä
Kantelen muistomerkki avattih Vuokkiniemeššä. Muistomerkin luatimisen idejan taričči kylän aktivisti, kombinatin piäkaivošmuasteri Sergei Zarukin. Muistomerkin luati Vuokkiniemen muasteri Aleksandr Lesonen. Hiän käytti tal’kohlorit-kivie.
― Muistomerkin ašettamini on hyvä esimerkki valtijon ta yhteiskunnan yhteisruavošta šekä projektin kannatukšešta bisnessin puolelta. Kantele oli ašetettu Severstal’-yhtijön avulla. Kivikannel yheššä kivijalan kera painau yli nellä tonnie, kirjutti omalla VK-šivulla Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kiseljov.
Tutkija Tatjana Berdaševa korošti, jotta viisikielini kantele oli šuosittu näillä alovehilla.
― Šemmosen šoittimen vuotena 1870 šuomelaini tietomieš ta musiikkitutkija A. A. Borenius ošti runonlaulajalta ta kantelešoittajalta Ontrei Maliselta. Ontrei oli yhtenä šuurimmista runonlaulajista, kumpasien nimet šäilyttih istorijašša. Maliselta runoja kirjutti iče Elias Lönnrot. Ontrei Malisen luatima viisikielini kannel otettih Šuomen kanšallisen musejon kokoelmah, ka monta vuotta oltih šitä mieltä, jotta kantele kato, šaneli Tatjana.
Uuvven muistomerkin juhlalliset avajaiset piettih runokyläššä Čärkkä-paikalla. Še valitih iče Vuokkiniemen eläjät.
Avajaisissa oli Koštamukšen kaupunkipiirin piämieš Sergei Novgorodov, tavaratuotannon johtaja – konsentrattien ta pellettien tuotannon johtamisen piällikkö Mihail Kondrakov, karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenie, Kataja-folkloriryhmä ta paikallisie eläjie. Huomuan, jotta Vuokkiniemen eläjät iče valittih iäneštämällä paikka karjalaisella kanšanšoittimella.
Muissutamma, jotta kantele oli luajittu Arhippa Perttusen fondin Julija Filippovan johtaman projektin “Kotimuan voima” rajoissa. Viime vuotena še šai Karjalan piämiehen fondin grantin. Muistomerkin ašettamini mäni Severstal’ ta Karel’skii okatiš -yhtijöjen kannatukšella.
Aihiešta voit lukie niise venäjäkši.
