Tänä vuotena festivalih liitty ošallistujie Venäjän 640 paikašta: pienistä kylistä ta šuurista kaupunkiloista. Etnotapahtuma taričči luovie kilpailuja lapšien kollektiiviloilla, valokuvuajilla, vuatteijen muotoilijilla ta disaineriloilla, matkailualan etuštajilla, kanšojen kulttuurien tutkijilla. Niih otti ošua yli 6000 ihmistä.
– Etnofestivalin viettämini yhisti Piiterin ta Karjalan kohtaloja. Šen järještämini on jo monivuotini perinneh. Tänä vuotena “Kalevalan mua” tuli Piiterin ta Leningradin alovehen karjalaisen kulttuurin päivien keškitapahtumakši. Še oli pietty Venäjän etnografisešša musejošša, missä joka esineh koroštau, kuin pohatta ta värikäš on eri kanšojen perintehellini kulttuuri, korošti kilpailukomitietan piämieš Aleksei Silkin.
Festivalin lopputilaisuošša esiinnyttih karjaiset ta šuomelais-ugrilaiset kollektiivit. Kilpailujen voittajat ta laureatit šuatih omie palkintoja. Vierahat šuatih tietyä Karjalan paikoista, missä voipi lähemmäkši tuttavuštuo perintehelliseh kulttuurih ta šamoin mukavašti viettyä aikua.
Karjalan muotoilijat, valokuvuajat ta matkailufirmat ollah festivalin kilpailujen voittajien ta laureattien joukošša.
Disainikilpailušša Käsityöesinehet-nominatijošša voitti petroskoilaini Kristina Ovsejuk, kumpani lähetti kilpailuh kultalankalla merkattuja šolkija. Valokuvakilpailušša kolmannella paikalla piäsi Koštamukšen eläjän Viktorija Ageikinan ottama Karjalan tähtiyön valokuva. Etnomatkailun alalla on monta voittajie Karjalašta, kumpasien joukošša on Karjalan šuojelun alla olijien luonnon paikojen johtokunnan, Sosialiturismin keškukšen, erilaisien ei-kaupallisien järještöjen projektija šekä monien matkailufirmojen projektija ta näyttöpaikkoja.
Kalevalan mua -festivalie pietäh joka vuosi vuuvvešta 2006 alkuan. Šen peruštehena on tunnetun Kalevala-eepossan rikkahuš.