Kalagen eläjad kerazihe Änižen randale praznuičemha Kaivajan päiväd

Kalagen eläjad kerazihe Änižen randale praznuičemha Kaivajan päiväd

29.08.2022
Kaivajan päiv kerazi äi külän eläjid i korktoid adivoid Petroskoišpäi Kalages, mitte amussai om tetab ičelaze gabbro-diabazan sündundtahol.
Praznikal ekskovatoran mašinistad, samosvalan vedäjad da svarščikad ozutiba ičeze mastarut. Kuva: Irina Sotnikova
Praznikal ekskovatoran mašinistad, samosvalan vedäjad da svarščikad ozutiba ičeze mastarut. Kuva: Irina Sotnikova

Jäl’gmäižen elokun sobatan Kalages tradicijan mödhe pidetihe Kaivajan päiväd. Necidä sur’t praznikad praznuitas kogonaižel küläl, ved’ Kalag’ amussai om tetab hüvil kaivanikoil.

Täl vodel Karjalan valdkundan  pämez’ Artur Parf’ončikov iče tuli praznikale, miše ozatelda kaivajid praznikanke i antta korktoid pauklahjoid parahimile Karjalan kaivajioile. Sanutes tervhensanoid, hän ei jätand homačemata ten kohendust da projektoid, miččiden abul külä kehitoitase.

— Infrastruktur kaiken zaimib tärktan sijan. I om sel’ged, miše projektoid-ki pidab jatkata. Om hüvä, miše täs kaik om muga čomin tehtud, ičeze-ki äi väged om tänna pandud, a nece znamoičeb, miše külä eläškandeb da kehitoitaškandase, sanui Karjalan pämez’.

Tämbei Kalagen külän sijal radab ühesa karjerad i viž cehad kiven tegemižen mödhe, kus radaba läz kaik külän mužikad.

— Karjal om bohat ičeze mansüvüzil. Kivisaskelmine raderištuz tämbei aktivižesti kehitoitase, i om lujas hüvä, miše Karjalas kazvab kiven tegemine. Neciš azjas pidab völ äjan tehta, sen ližaks miše makstaižihe nalogoid, miččiden abul mö voižim kehitoitta meiden külid i Karjalan valdkundad, ližazi Artur Parf’ončikov.

Praznikan aigan mäni čoma koncert. Lapsiden täht oli erine programm. A sil aigal rindal scenad ičeze mastarut ozutiba ekskovatoran mašinistad, samosvalan vedäjad da svarščikad. Mugažo erazvuiččiden karjeroiden radnikad vändiba randjaugmäčhu. Kaik vägestajad saiba kitändkirjeižid i lahjoid.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Karjalan Sanomat
VDNH-näyttelykeskus: Periodika-kustantamo esittelee toimintaansa Venäjä-messuilla
Kustantamon asiantuntijat kertovat karjalan- ja vepsänkielisistä sanoma- ja aikakauslehdistä sekä järjestävät erilasia tilaisuuksia ja työpajoja näyttelyn vieraille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль