”Hüpti vepsän madme”: Karjalas tehtihe uz’ matk turistoile
Karjalas meletadihe uz’ ”Hüpti vepsän madme” -matk turistoiden täht. Neche matkaha mülüb Karjalan Änižröunan koume küläd. Azotesed tehtas živattahoil, lahtenno da monastirin tahol. Neciš kirjuti Karjalan maradon da kalatusen ministerstv VKontakte-gruppas.
— Ezmäine sija om kon’ušn’ Därvenoja-küläs. Sigä voib raccastada heboil. Mugažo turistoile tarjoitas kävuda zooparkha, sanuiba Karjalan maradon da kalatusen ministerstvan radnikad VKontakte-gruppas.
Därvenoja-küläs voib kävuda kacmaha Änižjärven Letikar-lahthe. Lahten nimi tegihe kahtes vepsän sanaspäi: ”lete” i ”kara”. Letikar mel'dütoitab ristituid ičeze čomudel da edahudel.
— Toine sija om tetab vepsläine Šoutjärv’-külä. Neciš küläs om vepsän kul’turan unikaline istorialiž-etnografine muzei. Muzejan ozuteluz sijadase kahtes vanhas XIX-voz’sadan lopun — XX-voz’sadan augotišen sauvotuses, kirjuti Karjalan maradon da kalatusen ministerstv.
Šoutjärven muzejas pidetas kalitkoiden mastar’-klassoid. Mugažo adivod voiba kulištada Šoutjärven horan vepsän rahvahan pajoid. Ližaks, turistoile linneb melentartušt kävuda Iono-Jäšjärvelaižen ortodoksižen monastirin tahole.
— Koumanz' sija om Mägi. Sigä sijadase živattanaz. Turistad voiba kävuda hebontanhaze da raccastada heboil Änižröunan čomid tahoidme, sanuiba Karjalan maradon da kalatusen ministerstvan radnikad VKontakte-gruppas.
