Karjalan tiedokeskuksen Pohjazen veziprobliemoin instituutan ruadajat käydih tutkimusmatkah Belomorskan piirih. Tutkijat miärättih jiänalazen vien da jiän paraametroi Nižnii Vig -jovensuus.
Se aloveh kestäy suurdu painuo Belomoro-Baltiiskoin kanualan puoles. Tutkimukset annetah mahton tarkastua ekolougistu tilandehtu, sego luadie sen muuttamizen ennustuksii vezilaivoin kullun kehitykses.
— Mennyt vuon käimmö sinne valliččemah tutkimuksien kohtii. Meil no äijy tutkimuslaittehistuo: jiäle pidäy pystyttiä palatku, jiän alle azettua laittehisto, ku se kaksi päiviä heittelemättäh kirjuttas mustoh tarkastuksii. Pättävy kohtu oli löytty, ga tänä vuon sinne tulduu hämmästyimmö: mennyt vuon jiä sie oli metrin sangevus, tänä vuon — meri läikkyy da jiädy ei ole. Pidi löydiä toine kohtu tutkimuksih nähte. Jiädy kaksikymmen vuottu tarkastajes, pidäy sanuo, ku Valgielmerel jiä azettuu nedälii myöhembä endisty da lähtöy nedälii enne, migu endizil vuozil, sanoi Oma Mediale Aleksei Tolstikov, Pohjazen veziprobliemoin instituutan muantiijon da godrolougien laboratourien piälikkö.
Tiedomiehet sellitetäh, ku tutkimuksis on tärgei ei vaigu jiän sangevus. Tutkijat ečitäh galoklinua. Se on kohtu, kuduas vien suolus muuttu jyrkäh pystysuorah. Uvves tutkimuskohtas vien pinnal vezi on lähes suolatoi, pohjua vaste on jo merivezi, kuduas suolus on 24—25 promille. Vien alle azetettih laittehet, kuduat miärät kui yömbäristös muuttuu vien temperatuuru da suolus. Tutkijat otettih vienkoittehii zooplanktonan da fitoplanktonan tarkastamizekse, sego artugan, neftituottehien, azotan da fosforan yhtistyksien miäriämizekse.
Jovensuu on kohtu, kuduas yhteh mennäh manner da meri, sit suitutah ainehet, kudamii jovet virran mugah vietäh valdumereh.
Tutkimusmatku oli pietty Valgienmeren da valumualovehen monipuolizet tutkimukset Ven’an Arktiekan alovehen kehittämizekse -valdivollizen täytettävän ruavon hantuzis. Tiedomiehet jatketat Valgienmeren jogisuuloin tutkimuksii uvven pluanuteeman mugah.