Festival’ Nikolai Abramovan muštoks mäneb Podporožjes

20.01.2026
23. vilukud Podporožjen rajonan keskuzkirjištos mäneb “Nikolai Abramovan pirdaižid” -festival’.
Nikolai Abramov da Dmitrii Gridin. Kuva: Podporožjen rajonan keskuzkirjišton VKontakte-lehtpolelpäi
Nikolai Abramov da Dmitrii Gridin. Kuva: Podporožjen rajonan keskuzkirjišton VKontakte-lehtpolelpäi

23. vilukud Podporožjen rajonan keskuzkirjištos mäneb “Nikolai Abramovan pirdaižid” -festival’ (6+). Se om omištadud kahtele znamasižele päivmärale: Nikolajan Abramovan 65-voččele jubilejale sündundpäiväspäi da 10-voččele jubilejale hänen surman päiväspäi. Siš tedotadas Podporožjen rajonan keskuzkirjišton oficialižel VKontakte-lehtpolel. 

Nece festival’ tehtas “Penen rahvahan sur’ runoilii” -kirjištprojektan aigan. Sen pätegend om kaita lahjakahan vepsläižen runoilijan kul’turjäl’gestust, tundištoitta adivoid hänen sädandan erazvuiččiden polidenke da popul’arizoitta sidä uzil mahtoil.

Festivalil planuitas avaita “Abramovan pirdaižid” -taidehozuteluz. Nece om Dmirtii Gridinan, kudamb tunzi Nikolajad, pirdatusiden kogomuz. Sihe mülüb pirdimel i mustal kirjutimel tehtud 10 ekspressivišt radod. Jogahine pirdatuz om Nikolai Abramovan runon vizualine versii, mitte om nimitadud runon nimel (“Vepsläižed joged”, “Kibu”, “Än’”, “Zirkol” da toižed).

– Kaik radod oli tehtud voden 2025 aigan Nikolajan suren jubilejan täht. Taidehtehnik om ani prost: Dmirtii tegi eskizan pirdimel, a sid’ – pirdaižid mustal kirjutimel. Kuvad oli tehtud al’bomas, a sid’ skaniruidud da paindud suren formatan fotobumagal, starinoičeba Podporožjen kirjišton radnikad VKontakte-lehtpolel.

Ozutelusen ližaks festivalin adivoiden täht om vaumištadud literaturižed adivhonused, mastar’-klassad, vändod da fotozonad. Festivalin tegijad kucuba ühtnemaha azjtegoho Nikolai Abramovan sebranikoid da ühtesradnikoid, kirjišton holitajid, opendajid i openikoid, a mugažo kaikid venälaižen da vepsläižen kul’turiden navedijoid.

“Nikolai Abramovan pirdaižid” -festival’ mäneb 23. vilukud 12:00 časud adresadme: Podporožje-lidn, Leninan prospekt, 9.

Päzund azjtegole om kaikile tahtnikoile maksutoi.


Tarkištele "Oma Median" Telegram-kanalad!


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Tieinfraa uusitaan – Kalevalan piirissä peruskorjataan kaksi siltaa
Sillat saadaan kuntoon Kepa— Jyskyjärvi—Borovoi—Kostamus-tieosuudella. Niiden peruskorjaustyöt valmistuvat vuonna 2027.
Karjalan Sanomat
Puistoja kuntoon – Ehdotusten haku on alkanut
Petroskoilaiset voivat ehdottaa puistoja ja puistikkoja kunnostettavaksi.
Kipinä
“Kipinä” kevätty ennustau
Periodika-julguamos on nähnyh päivänvalgien Kipinä-žurnualan karjalankieline noumeru. Tuorehes noumeras on kižua, suarnua, leikattavua da uuttu tieduo karjalazien uskomuksis.
Kodima
Karjalas zavodidas “Jagade tradicijal!” -valdkundaline flešmob
Nece akcii jatkub kül’mkun 4. päivähasai – Rahvahaližen ühtmuden päivähasai.
Oma Mua
Kuuzen da pedäjän 40 tonnua käbyy – uvvekse mečäkse
Vilgan valličus- da siementuotandokeskukses 40 tonnas kerättyy da kuivattuu kuuzen da pedäjän käbyy on suadu siemendy meččien kunnostamizekse.
Karjalan Sanomat
Vanhempien kunnia -merkki kolmelle karjalaiselle perheelle
Asetuksen allekirjoitti Vladimir Putin. Kunniamerkki myönnetään merkittävästä panoksesta perheinstituution vahvistamiseen ja lasten kasvattamiseen.
Karjalan Sanomat
Vaihdos teatterintekijöiden liiton johdossa – Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Nukketeatterin näyttelijä
Aiemmin virkaa hoiti Ad Liberum -teatterin taiteellinen johtaja ja Nukketeatterin ohjaaja Snežana Saveljeva.
Karjalan Sanomat
Kalevala inspiroi – Kansallinen teatteri esittää runoelmaan perustuvan esityksen
Kalevala: Heijastus -niminen esitys nähdään 24. helmikuuta teatterin suurella näyttämöllä.
Karjalan Sanomat
Pikkukaupungit houkuttelevat – Sortavala, Lahdenpohja ja Teberda ovat suosittujen listalla
Tutkimuksen mukaan Venäjällä monet turistit lomailevat pikkukaupungeissa. Viime vuonna Sortavalassa ja Lahdenpohjassa tehtiin tuhansia majoitusvarauksia.
Karjalan Sanomat
Puhetta tekstiksi: karjalan kielen tunnistusohjelma on otettu käyttöön
Ohjelma tunnistaa livvinkarjalan. Laatijat toivovat, että se nopeuttaa sekä tutkijoiden että journalistien työtä ja tuo hyötyä karjalaa lukeville.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль