ECHO-liitošša ilmotettih perintehellisen jokavuotisen kilpailun tulokšet. Šiih oli šuatu 13 anomušta Belomorskin, Kalevalan, Karhumäjen, Aunukšen, Oneganrannan ta Priäžän piirilöistä šekä Petroskoin ta Koštamukšen kaupunkipiirilöistä.
Täh kilpailuh enšimmäistä kertua etnokeškukšien lisäkši šuatih ošallistuo yksityisyrittäjät, henkilöt ta hallintojärješšöt.
— Perintehellišešti myö valičemma kolme voittajua. Parahakši etnokulttuuri projektiksi valičemma parahan käytännöllisen kokemukšen. Parahakši etnomurtautumisekši šanomma järještyö jatkuvašta tulokkahašta ruavošta. Paraš etnokeškuš -nimen šuau še järještö, kumpani huomattavašti eistäy omua ruatuo. Ta tämmösinä tänä vuotena ollah: “Viena-šeura” enšimmäiseššä nominatijošša, “Karjalan kielen koti” — toisešša. Parahakši viime vuuvven etnokeškukšekši oli valittu Priäžän etnokeškuš, šano ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina.
Kilpailun järještäjät pantih merkillä, jotta Viena-šeuran jäšenet omissetah äijän voimie ta aikua opaštumisella ta aina muanitah toimintah uušie jäšenie. Karjalan kielen koista oli šanottu, jotta šielä huolimatta vaikeukšista ta tapahtumista jatkutah paissa karjalakši ta opaštua kieltä. A Priäžän etnokeškuš valmisti parahan kilpailuanomukšen.
— Myö tarkkah kirjuttima kilpailuanomukšen ta šen aikana ymmärtimä, kuin šuurta ruatuo olima ruatan. Vuuvven paraš tuloš meilä on yhtehini joukko ta himo ruatua ielläh. Tänä vuotena kiinitämmä huomijuo Marija Melentjevan 100-vuotisjuhlakši. Šuunnitelmissa on äijän merkkipäivällä omissettuja tilaisukšie, šano Priäžän etnokulttuurikeškukšen johtaja Tatjana Seppänen.
Joka toiminnašša on kašvun ta šeisatukšen kaušija. Kilpailun pitäjät onniteltih voittajie ta toivotettih kaikilla entokulttuurijärješšöillä voittoja tulijissa kilpailuissa ta mäneššyštä jokapäiväseššä ruavošša.