Associacijan pätegend – kaita vähäluguižiden rahvahiden kodikelid

Associacijan pätegend – kaita vähäluguižiden rahvahiden kodikelid

02.02.2023
Piteriš mäni III konferencii ”Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kodikeliden, fol’kloran, literaturan da kul’turan kaičend globalizacijan aigan.
Natalja Silakova starinoičeb vepsläižen literaturan polhe. Kuva: Maria Košeleva
Natalja Silakova starinoičeb vepsläižen literaturan polhe. Kuva: Maria Košeleva

Piteriš mäni III konferencii ”Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kodikeliden, fol’kloran, literaturan da kul’turan kaičend globalizacijan aigan. Sihe ühtni läz 50 mest Jakutiaspäi, Jugraspäi, Karjalaspäi, Kamčatkan da Habarovskan agjoišpäi, mugažo Moskvaspäi da Piterišpäi.

Konferencijan avaiži Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden associacijan prezident Grigorii Ledkov.

— Kodikeliden tundijad, opendajad, ekspertad i kaik, ked omištaba elod kodikeliden oppindaha, voiba nadeidas Kaikenvenäman Associacijan tugele. Küzundad, miččed koskeba kodikeliden kaičendad da kehitoitandad, meiden täht kaiken oma tarbhaižed, sanui Associacijan prezident.

Konferencijan aigan radoiba paginištundad, kus pagištihe vähäluguižiden rahvahiden kodikeliden, fol’kloran, kul’turan, literaturan kaičendas da kehitoitandas. Ühtnikad vajehtihe ičeze radonmahtoil, jagoihe praktikoil, kut voib mel’dütoitta lapsid da norid kodikeliden opedamižehe nügüdläižes aigas.

Vepsän kul’tursebran ühtnik, kirjutai Natalja Silakova starinoiči vepsänkeližen literaturan problemoiš.

— Ei ole literaturad keleta, kirjutajile pidab tarkašti pidetas kel’he. Tämbei om vähä ristituid, ked tedaba kel’t i kel om lahjavuz’ kirjutamižehe. Ei kaikutte, ken mahtab pagišta kelel, voib kirjutada prozad vai runoid kodikelel. Sikš arvosteldes tämbei literaturad vepsän kelel, ei sa jätta homaičemata nügüdläišt vepsän kelen statjad, sanui Natalja.

Hänen melen mödhe professionaline metod literaturan tegemižehe abutab kirjutesiden kal’t kaita da antta toižile sugupol’vile ei vaiše kodikel’t, no rahvahan kul’turad da tradicijoid.


ПОХОЖИЕ НОВОСТИ
Karjalan Sanomat
Kostamuslaiset opiskelevat lisää teknisiä tieteitä – Kaupungin kymnaasissa avataan insinööriluokat
Hankkeen tavoitteena on syventää koululaisten tietämystä teknisistä tieteistä. Hanketta toteuttavat Kostamuksen Karelsky Okatyš -rikastamokombinaatti ja Petroskoin valtionyliopisto.
Oma Mua
Kondieloin eloksen tutkimine jatkuu Karjalas
Vodlajärven kanzallizes puustos  jatkuu Kondiet susiedoinnu -projektan ruado. Projektan tarkoituksennu on tutkie kondieloin elostu da luadie rauhu ristikanzan da kondieloin välil.
Karjalan Sanomat
Kiintopalloja käytetään Venäjän ja Suomen rajan valvonnassa
Kiintopallot voivat pysyä ilmassa useita päiviä, mikä auttaa Karjalan rajavartijoita ylläpitämään järjestystä raja-alueella.
Oma Media
Финские власти представили законопроект о ”выдворении” – В ООН законодательная инициатива подверглась критике
В управлении Верховного комиссара ООН по делам беженцев заявили, что новый закон нарушает нормы международного права.
Karjalan Sanomat
Karjalainen yleisurheilija lähtee BRICS-maiden kilpailuihin
Kansainvälinen moniurheilutapahtuma pidetään Kazanissa 12.–23. kesäkuuta.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan piiri: Ladožskoje-meijeri on aloittanut tuotannon
Laitos valmistaa maitoa, juustoa, smetanaa ja rahkaa. Lisäksi tänä vuonna laitos on rakentanut uuden vasikkanavetan.
Karjalan Sanomat
Lokki lähti Tšehovin kartanoon — Kansallinen teatteri mukana kansainvälisellä festivaalilla
Karjalan kansallinen teatteri esittää tänään Olenko muuttunut kovasti? Lokki -esityksen Melikhovo-kartanomuseossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan keski- ja eteläosiin on annettu maastopalovaroitus – Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää
Maastopalovaroitus astuu voimaan tänään 23. toukokuuta. Määräyksen rikkomisesta määrätään sakot.
Karjalan Sanomat
Uusilla busseilla tasavallan kyliin ja kaupunkeihin – Karelavtotrans-Servis jatkaa bussikaluston uudistamista
Bussit liikennöivät Lohijärvelle, Maasjärvelle sekä Lutševoje-6 -mökkialueelle.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль