Annammo eliä kielel vie kodvaine
Tavan mugah kerähmön algai Liiton johtai. Anna Jakovleva saneli Liiton ruavos vuvvennu 2024. Sit paginah yhtyttih liittolazet. Ruskiennu langannu kaikis paginois läbi oli se ajatus, ku kieldy pidäy paista kaikkiel. Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului Raisa Samodajeva ehoitti luadimah enämbi paginkluubua, ku kieldy maltajat rahvas vastavuttas da parandettas omua kielineruo paistes keskenäh. Liiton johtokundah kuului Valentina Mironova ližäi sih, ku karjalazil paginkluubii järjestäjes jo ei pie jagavuo vienalazih, liygiläzih da lyydiläzih, kielihäi on yksi, toine tostu karjazet ellendetäh hyvin. KRL:n Jessoilan ozaston piälikkö Galina Vasiljeva omas puoles ližäi, ku niilöil, ket opastutah kieldy kielikursilois, pidäs oppie paista kielel ei vaiku urokoil, ga koisgi, pihalgi, ku kieli kuulus. Muite ga ei ole tolkuu opastundas. Häi pahelzi, ku jessoilčat, kudamat kävväh kielikursiloih, pihal, laukas libo muus kohtas olles vie ei ruohtita tervehtie toine tostu da paista karjalakse.
— Kiitäs ruavos karjalan kielen säilyttämizekse Karjalan Kielen Kodii, kiitän ruavos raadivontoimittajua Anna Usovua. Häi aiven löydäy uuttu paginkanzua, tuttavuttau meidy karjalazienke, kudamis myö vie emmo tiedänyh, ylen mielužii histoirieloi sanelou, kiittäy Galina Borisovna.
Liiton endine piämies, endine kanzallizen tv:n da raadivotoimituksen piälikkö Aleksandr Jeremejevgi sežo kuhkutti rahvastu pagizemah. Ihan tovellizet da surullizet sanat häi virki: “Davaikkua annammo eliä meijän kielel vie kodvaine tämän muan piäl”.
Paistih kerähmös probliemoisgi. Uvven Vilgan Ildukečoi-kluubu jäi johtajattah. Tänä vuon sen johtai puadenenkarjalaine Tatjana Kirilkina siirdyi tuonilmazih. Tatjana Ivanovnan mustokse rahvas seizoi oldih vaikkaine minuutan aigua.
Vuozipäivykerähmön aigua suurel ekruanal ozutettih niilöi liittolazii, kedä jo ei ole täl ilmal, ga ket luajittih ylen suuren panoksen oman kielen da kul’tuuran säilyttämizeh, ozutettihgi fil’mu, kudaman luadi Liiton endine johtai Natalja Vorobei Liiton 25-vuozipäivbäkse, luajittih fil’man jatkogi — midä liittolazet ruattih jälgimäzen vuozikymmenen aigah. Fil’mas hyvin näyy, ku Liiton ruado on monipuoline da suunnattu on eri-igähizile rahvahile.
Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan puoles hyvitteli karjalazii Liiton 35-vuozipäivänke konsul’tantu Aleksandra Anufrijeva. Häi andoi ministerstvan puoles kunnivogruamotat aktiivizile liittolazile: Aleksandr Jeremejevale, Natalja Bogdanovale, Dina Kanaševičale, Ol’ga Limarenkole, Oma Pajo -horan ohjuajale Tatjana Zaitsevale, kiitändykirjazen sai Kummažet-vokualujoukon ohjuaju Valentina Trofimova.
Oman vuozipäivän kunnivokse Liitto pidi arbajazet, jogahine tulluh otti keräle lähtijes mintahto lahjan — hormučuajun, varen’n’an libo magnietan.
