Toko vai kerdyi karjalastu Priäžän etnokul’tuurukeskukseh. Silloi kyläs Karjalan kielen nedälin aigua piettih jo tostu Priäžän piirin karjalan kielen maltajien kilbua – Midä? Konzu? Kus? -kižua karjalan kielel. Kižuamah tuldih piirin enimien kyläkundien rahvas – vieljärveläzet, nuožarveläzet, pyhärveläzet, jessolčat da priäžäläzet. Kaikkiedah viizi joukkuo kilbaili Priäžän piirin parahan kielen maltajan arvonimes.
— On hyviä mieldy sendäh, ku uvvessah puutui kerävyö. Enzimäzen Midä? Konzu? Kus? -kižan piimmö kaksi vuottu tagaperin. Smietin, rahvas on miellytty sih, sendäh himoitti jatkua tädä ruaduo. Meijän kiža on kogonah karjalan kielel da karjalan kieles. Tänävuon sen teemakse valličimmo oman Priäžän piirin da kai ruavot kižas äijäl libo vähäl ga koskiettih sidä da oldih meijän rannan karjalazis kiini, sanou kižaruadoloin valmistai da vedäi Jelena Ruppijeva.
Kilbuniekoil oli suuri da vagavu ruado ruattavannu. Seiččemes eri kilvas hyö ozutettih omii kielineroloi. Kohendettih hairahtuksii tekstois, ečittih kuvii zuakkunoih da pättävii sanoi nygyaigazih karjalankielizih pajoloih, arvattih arbaituksii, luajittih virkehii kuvii myöte, ozutettih, kui ellendetäh heile lugiettuu tekstua, kui tietäh karjalan kielen sanastuo, kielioppii da vie karjalazii perindölöi da taboi.
Tänävuon arvostelujoukol oli ylen jygei vallita voittai. Suaduloin balloin mugah kilvan voittajakse jo tostu kerdua rodih Vieljärven joukko.
Kaikin ozutettih hyvät kielinerot: yhtenjytyi hyvin maltetah omua kieldy, maltetah paista, kirjuttua da lugie sil, da vie hyvin tietäh oman rahvahan perindölöi da taboi.