Tutkijat luajittih uuzi Karjalan atlassu
Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen ruadajat pandih merkile se, ku sit aijas, konzu oli luajittu endine atlassu, roih äijy muutostu. Vuvvennu 1991 aloveh rodih Ven’an tazavallakse, muututtih pindualat, mečät da kylät, tiet da juamat, ekolougien tila, roittih uvvet vardoittavat alovehet.
Julgavon kanzis on kuvii, grafiekkukuvii da shiemoi. Atlassah on kerätty tieduo Karjalan histouries, geolougies, ilmastos, pindualois, mualois, kazvoksis da elättilöis, eläjis, ekonoumiekas, vardoittavis alovehis da čomevuksis, ainavoluaduzis rikkahuksis, moizis kui šungittu da Šokšan vagoinkarvaine kvartsittu.
– Nikus muailmas ei ole šungitan roindukohtua, vaiku meil Karjalas. Ečitäh kaikkiel, dai lövvetäh kuda-midä Afriekas dai Ameriekas, ga tahtotah löydiä suuri roindukohtu. A moine on vaiku Oniegantagavos, sanou Karjalan tiedokeskuksen geolougien instituutan piälikön sijahine Vladimir Šiptsov.
Atlasan PDF-makiettu on luajittu Ven’an muantiijollizen yhtyvehen grantan varoih. Tutkijat jo työttih tilavo atlasan julguamizeh.
