Suomi: joka kymmenes mietti itsemurhaa kuluneen vuoden aikana

Suomi: joka kymmenes mietti itsemurhaa kuluneen vuoden aikana

13.09.2021
Korona-aikana 18–34-vuotiaiden mielenterveys on lukujen valossa ollut entistä kovemmalla koetuksella.

Tutkimuksen mukaan korona on vaikuttanut voimakkaimmin alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmään, johon kuuluu paljon nuoria aikuisia. Kuvituskuva. Kuva: mindandi / www.freepik.com
Tutkimuksen mukaan korona on vaikuttanut voimakkaimmin alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmään, johon kuuluu paljon nuoria aikuisia. Kuvituskuva. Kuva: mindandi / www.freepik.com

Korona-aikana nuorten suomalaisten aikuisten mielenterveys on ollut entistä kovemmalla koetuksella, selviää Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kyselystä. Tutkimuksen mukaan kuluneen vuoden aikana joka kymmenes 18–34-vuotias suomalainen on vakavasti harkinnut henkensä riistämistä. Asiasta kertoo Yle.

Koronan vaikutukset näyttävät osuneen voimakkaammin alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmään, johon kuuluu paljon nuoria aikuisia.

Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia vastanneista ei ollut hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiin. Johtavassa asemassa olevien, yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden ryhmässä luku oli peräti 76 prosenttia.

— Kun halutaan laskea itsemurhien määriä entisestään, meidän pitäisi tavoittaa myös näitä, jotka eivät kehtaa tai halua kertoa, jos menee huonosti, Mieli Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen kommentoi Ylelle.

Valtakunnallisella tasolla lähes joka kolmas suomalainen kokee koronan vaikuttaneen mielenterveyteensä, ja joka viidennellä suomalaisella on joskus ollut itsetuhoisia ajatuksia. Pelkät ajatukset eivät kuitenkaan tarkoita, että ihminen tekisi itsemurhan tai olisi akuutissa vaarassa.

Kyselystä selvisi myös asioita, jotka antavat toivoa. Valmius puhua ja hakea apua on Kukkosen mukaan kasvanut etenkin nuorempien keskuudessa. Kriisipuhelimessa on huomattu pandemia-aikana nuorten aikuisten itsetuhoisten soittojen määrän kasvaneen.

Toinen myönteinen asia alustavien tietojen mukaan on, että itsemurhien määrät eivät ole lisääntyneet korona-aikana. Siinä missä 1990-luvulla tehtiin 1 500 itsemurhaa vuosittain, luku on nykyään tippunut puoleen.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana