Sankt-Peterburgas Jelaginansuaren dvorču-muzeih 30. sulakuudu avavuu ozuttelu ”Karjalazien starinat”. Sie ruvetah ozuttamah Karjalan taidoilijoin tevoksii.
Ozuttelus suau nähtä enämbän 150 tevostu — mualavustu, graafiekkua, koristehellizii taidoruadoloi, kuduat kuvatah Karjalan ainavoluadustu kul’tuurua da luonduo. Meijän alovehen histourii, sen mifolougii da perindöt viritetäh taidomiehih kybenyzii sadoi vuozii — kallivopiirroksis da megaliitan mustomerkilöis Kalevala-eeppizeh runoelmah da nygyaigazih tevoksih suate.
— Se on nelläs karjalazien taidoilijoin tevoksien ozuttelu Elaginansuaren muzeis, ga tämä rodieu suurin kaikis enne piettylöis. Tottu sanuo, sijoittua ozuttelu moizeh kuulužah muzeih on ylen vaigei, on pitky vuoro tahtojua. Ga meil on ylen hyvät välit muzein kel. Konzu kirjutin heile, hyö kertras suostuttih. Myö ozutammo täl kerdua 154 tevostu, sanoi Oma Mediale Vladimir Zorin, Ven’an taidoilijoin liiton Karjalan ozaston piälikkö.
Ozuttelus suau nähtä karjalazien tundiettuloin taidoilijoin tevoksii: elaijan syviä filosoufistu ellendämisty Aleksanr Trifonovan ruadolois, pohjazen muan vagavuttu Ol’eg Juntuzen tevoksis, kirjavua da pruazniekallistu Karjalua Viktorija Zorinan ruadolois, Georgii Ivanovan luonnon liiriekkukuvii, Arkadii Morozovan filosoufizii priiččoi Onieganjärven tagavozeh nähte.
Kalevalan urhoit elavutah Vladimir Lukkozen, Natalja Košelevan, Vladimir Zorinan da Boris Akbulatovan tevoksis.
Ozutteluu valmistetah Karjalan tazavallan Kul’tuuruministerstvan kannatuksel. Ozuttelun avajazis suau kuulta karjalazien perindöllizen kandelehen soitandua Ven’an da Karjalan kuulužas artistas Irina Šiškanovas.
Ozuttelu rubieu ruadamah kezäkuun 1. päiväh suate.