Petroskoiš azotadihe muštpacaz kuldsepäle Jalgubaspäi

Petroskoiš azotadihe muštpacaz kuldsepäle Jalgubaspäi

21.11.2022
Mihail Perhinan muštpachan azotamine sütuti äi ridoid ühthižkundas. Ridlihe sen azotandsijas da surudes.
Mušpachan avaidusel vestajale Pavel Kaltiginale anttihe Mihail Perhinan orden. Kuva Galina Baburova
Mušpachan avaidusel vestajale Pavel Kaltiginale anttihe Mihail Perhinan orden. Kuva Galina Baburova

Mihail Perhinan muštpachan azotamine sütuti äi ridoid ühthižkundas. Ridlihe sen azotandsijas da surudes. Kaik-se tämbei mäni muštmachan avaidusen ceremonii, nügüd’ se seižub Petroskoin randirdal.

Mihail Perhin sündui Änižjärven rajonas, Jalguba-küläs. Norudes hän ajoi Piterihe. Perhin openzihe kuldsepän radho, oli Karl Faberžen päabunikan, a sid’ avaiži ičeze töpajan. Mihail Perhin sädi 28 tetabad ”Faberže”-munad.

— Läz kaikuččele ristitule om tetab Faberže-nimi, no vähä, ken tedab eskai Karjalas Mihail Perhinad. Tämbei kaik om tehtud oiktusen mödhe. Nügüd’ mö voim ülenzoitta necidä tetabad lahjakast kuldsepäd, sanui Karjalan Valdmehišton socialižiden azjoiden premjer-ministran varapämez’ Larisa Podsadnik.

Muštpachan vestai om Pavel Kaltigin. Pavel om petroskoilaine, nügüd’ eläb Piteriš. Hän om mugošt mel’t, miše muštpachan sija om valitud oikti. Uz’ muštpacaz ližazi da lopi ei amu kohetud tahon kompozicijan randirdal. Pavel Kaltiginanke ühtes muštpachan sädamižes radoiba arhitektor Anton Korol’ov da vestai Jurii Gorbunov.

— Sur’ arvostuz meiden täht oli tehta mugošt radod. Mihail Perhin om homaičusen arvoine mez’, sanui Jurii Gorbunov.

Paiči Petroskoid muštpacaz Mihail Perhinale om mugažo Piteriš, Estinmal da Italias.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana