Pajo on ven’an kielel, ga oman kielen suvaiččii L’ubov’ Baltazar ei voinnuh olla karjalastu sanua sanomattah: “Kuibo elät – kak živ’oš, kunne menet – kuda id’oš, minun armas – l’ubimaja, minun Karjal – Karelija”.
– Enzikerdua 100 pajuo Karjalah nähte -kogomukses minä kuulin vuvvennu 2019. Sanat dai meloudii kerras tuldih piäh, dai minä yhtel hängähtyksel pajatin toistosanat. Nämmil sanoil minä rounoku kiännyin tulieloin pajoloin kirjuttajien puoleh, ičel ei olluh mieles työndiä pajo kilbah. Ei niken tiijustannus sih pajoh nähte, ga vuvvennu 2020 oraskuus minä tuaste luvin, ku säveldäi Anastasija Salo jatkau ruaduo pajokogomuksen luadimizakse. Šuutkaksego – sada pajuo! Ei olluh, dai enämbiä ni rodei ei mostu kniigua, kirjutti omal Vk-sivul L’ubov’ Baltazar.
L’ubov’ Baltazar on kirjuttannuh kaksi pajuo kniigah niškoi. Toizen nimi on “Kaugoijärvi”, sävelen sih on luadinuh Anastasija Salo, kudamanke on sovittu ku sen sežo pajattau Ol’ga.
L’ubov’ Baltazar kirjuttau karjalakse “Omah Muah”, “Kipinäh” da Taival-al’manakkah, kannattau toimittajii nevvol. Kuunnelta pajuo voibi Oman Muan sivul.