Lavalta šai kuulla kantelehen šoittuo, lauluja karjalan kielellä, kaččuo tanššija ta teatteriesitykšie. Karjalaisien runojen teema on tärkie monešša folkloriryhmäššä. Runot innoššutah luovie ihmisie esittämäh niitä alkuperäsinä tahi šepittyä niijen pohjalla uušie šovitukšie ta šoittua niitä nykyaikasella tyylillä.
– Karjalaisien runojen päivänä järještäjät ta ošanottajat oltih oikein hyvällä mielellä. Iluo tuotih kaikki toimenpivot, kumpaset piettih juhlapäivänä. Erikoista huomijuo kiinitämmä konserttih, še šynnytti kaupunkilaisilla šuurta kiinnoššušta. Illalla runojen päivän ohjelmua lopetti kyykkä-pelin muasteri-oppi, kumpasen ošanottajat šuatih uušie tietoja pelistä ta mukavašti vietettih aikua. Kiitämmä kaikkie, ket vietettih tätä päivyä meijän kera, šano Runojen päivän järještäjä, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön spesialisti Aleksandra Anufrijeva.
Karjalaisien runojen päivä ta iltakonsertti keräsi karjalaisien runojen ihailijie. Kanšallisen musiikin šoitto ta karjalaiset laulut muissutetah, kuin arvokašta on šäilyttyä folkloriperinnehtä ta šiirtyä še enši šukupolviloilla.
Runojen päiväh ošallistunuot ihmiset šuatih äijän uutta tietuo karjalaisista runoista ta koroššettih, jotta olis hyvä, još pruasniekašta tulisi jokavuotini perinneh.