Yksin yöt tullah meilä, yksin päivät valetah

Yksin yöt tullah meilä, yksin päivät valetah

Uljana Tikkanen
09.12.2023
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran Orvokki-teatteri esitti näytelmän Kalevala-eepossan mukah. Artistat käytettih kukloja ta kerrottih niijen avulla “Kalevalan” piätapahtumista ta šankariloista.
Spektaklin piärooliloissa on šeiččemen henkie, šivuroolien artistojen miärä voipi muuttuo. 6+. Kuva: Viena-šeura
Spektaklin piärooliloissa on šeiččemen henkie, šivuroolien artistojen miärä voipi muuttuo. 6+. Kuva: Viena-šeura

Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran Orvokki-teatteri esitti näytelmän Kalevala-eepossan mukah. Artistat käytettih kukloja ta kerrottih niijen avulla Kalevala -eeppisen runoelman piätapahtumista ta šankariloista: Ilmattarešta, Väinämöisen šyntymiseštä, tietäjän taistelušta Joukahaisen kera, Ainon kuolomašta, Lemminkäisen vierailušta Pohjolah, Louhen tehtävistä nuorella šankarilla ta Ilmarisen šammon takomisešta.

Spektaklin tarkotukšena oli tuttavuštuo kaččojie Kalevalan piäšankariloih ta kertuo heijän urošruavoista, esittyä lauluja ta lukie runoja.

Ruato näytelmän kera oli pitkä, enšin piti luatie kukloja, ommella heilä pukuja, kekšie mitein näyttyä runoelman valittuja pätkie. Luovan toiminnan ohjuajana oli Tatjana Grebzde. Orvokki-teatteri kyšy hänen apuo, kun tuli ajatuš esittyä runoja.

Teatteri on Tatjana F’odorovnan into. Šitä ennein vuuvvešta 1983 hiän oli Koštamukšen drama ta komedija -teatterin ohjuajana. Ohjuaja šano, jotta tuntou tulijua tevošta ta piätökšet ičeštäh tullah piäh. Tämä oli naisen viiješ ohjuama näytelmä Kalevala-eepossan mukah ta kaikki mäni hyvin, niin kuin iče runot autettais luovua toimintua.

Lisäkši ohjuaja on Kalevalašta šyntysin ta runojen merkityš on hänellä šelvä ta arvokaš, a Kalevala-kirja on tuattoh lahja, kumpani aina on mukana ta varmašti antau voimua ta kannatušta.

Luova ruato vetäy meijät omah puoleh. Joka artista pakajau šillä kielellä, mi oli mukava hänella: šuomekši, venäjäkši tahi karjalakši. Spektakli on šelvä, šen ajatušta hyvin ymmärretäh lapšet ta aikuhiset.
Ol’ga Lehtinen, Orvokki-teatterin artista

— Myö piättimä valmistua kuklanäytelmän, šentäh enšiksi meijän piti luatie kuklat, artistat autettih milma. L’udmila Namestnikovan kera luatima kuklojen päitä ta toiset teatterilaiset autettih ommella vartaloja ta vuatteita. L’udmilan mieš Oleg luati lavakorissukšie. Kuklojen luatimiseh mäni kolme kuukautta. Mie nävin luovašša toiminnašša šyntynyitä šankarija ta šiitä tuli ajatukšie, mitein näyttyä spektakli, korošti Tatjana F’odorovna.

Näytelmän valmistelu kyšy äijän voimie. Ruato šen kera alko vuotena 2021. Enšin esitettih tämän spektaklin enšimmäini oša ta kokonaini spektakli oli valmis pimiekuušša. Še näytettih 26. pimiekuuta Koštamukšešša. Piärooliloissa on šeiččemen henkie ta eryähie roolie voipi esittyä kakši artistua, hyö vaihetah, još toini artista ei voi esiintyö.

Ohjuaja kerto, jotta kaikešta tärkein on kuunnella ta ymmärtyä toini toista. Šamoin hiän kehu kaikkie artistoja, jotta yhtenäiseššä ruavošša hyö toimittih šovušša ta luajittih kaikkie näytelmän idejan mukah.

Runoja šuomen kielellä luki Ol’ga Lehtinen. Hänen lukomini anto šuurie vaikutelmie. Iäni kuulu niin kuin muinaisuošta ta šyväšti piäsi mieleh.

— Luova ruato vetäy meijät omah puoleh. Mie mielelläni aina juokšen harjotukših. Joka artista pakajau šillä kielellä, mi oli mukava hänella: šuomekši, venäjäkši tahi karjalakši. Spektakli on šelvä, šen ajatušta hyvin ymmärretäh lapšet ta aikuhiset. Pitäy näyttyä šitä heilä enämpi, šano Ol’ga Sulovna.

Näytelmäššä pitäy kiinittyä huomijuo kaikkeh. Myö olima šukissa lavalla ta kerran huomasin, jotta kyllä šukkien väri pitäis olla šama, ta ruttoh löysimä ne.
L’udmila Tihonova, Orvokki-teatterin artista

Spektakli yhisti Viena-šeuran aktivistija, kumpasien kešen on joka ruavošša toimijie ihmisie.

L’udmila Tihonova monta vuotta on Karjalaini korničča -folkloriryhmän jäšen. Šielä joka konsertti oli kuin teatteriesityš, näytelmieki ryhmä valmisti ta näytti eri pruasniekoissa ta festivaliloissa.

Täššä spektaklissa L’udmila Stepanovna oli Ilmarisen roolissa. Hänen kokemuš autto huomata pienieki yksityiskohtie. Onhan teatterin voima yhissykšeššä.

— Näytelmäššä pitäy kiinittyä huomijuo kaikkeh. Myö olima šukissa lavalla ta kerran huomasin, jotta kyllä šukkien väri pitäis olla šama, ta ruttoh löysimä ne. Kun harjotukšissa huomuat pienie yksityiskohtie, ni še merkiččöy šuurta vaštuuta ruavošta, kerto L’udmila Tihonova.

— Meijän ohjuaja on ylen taitaja, hiän kekši kuin näyttyä joka šankarie. Tatjana Grebzde opašti meitä, kuin oikein liikkuo lavalla, mitein liikuttua kukloja, mimmosena artistan nävön pitäy olla ta kunne kaččuo roolie esittämiseššä, sano L’udmila Stepanovna.

Enši vuotena teatterin šuunnitelmissa on jatkua luavua ruatuo ta ottua esitettäväkši esimerkiksi karjalaisie starinoja. Voit olla šiitä tulou jo dramateatteri.

Enšimmäistä kertua spektaklissa esiinty Leonid Gundirev, hiän šai piäroolin ta esitti Väinämöistä.

Iče Leonid on vaka karjalaini mieš, šentäh vaka vanhan Väinämöisen rooli hyvin šopi hänellä.

— Vänämöini on viisaš tietäjä, hiän ei rupie liikua šanomah. Miula oli mukava esiintyö lavalla ta kaikki mäni hyvin, vaikka šitä ennein konšana en ole käynyn teatterin harjoitukšissa. Kaččojat oikein tarkkah kuunneltih ta kačottih, še autto tuntie iččie rauhallisena, šelitti Leonid.

Tätä näytelmyä on mukava kaččuo kaikilla, ketä “Kalevala” kiinnoštau. Spektaklin video on Viena-šeuran ryhmäššä.

Nähä näytelmä lavalla voipi enši vuuvven tuiskukuušša Kalevala-eepossan päivien aikana Koštamukšešša. Ohjuaja ta artistat toivotah, jotta še otetah ohjelmah ta jotta enemmän lapšie šuau nähä spektaklie.

Enši vuotena teatterin šuunnitelmissa on jatkua luavua ruatuo ta ottua esitettäväkši esimerkiksi karjalaisie starinoja. Voit olla šiitä tulou jo dramateatteri.

Artistat ta ohjuaja šuatih innoššušta näytelmän jälkeh ta toivottavašti šitä riittäy jatkujah toimintah.

Spektakli oli esitetty Kotimuan voima -projektin rajoissa, kumpani šai Karjalan piämiehen kannatušta vuotena 2023 toteuttamiseh.


Aihiešta voit lukie niise šuomekši.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana