Yštävyškaupunkien yhteistyö: istorija, kuot’t’elukšie, perspektiivijä
Šajekuun 27. päivänä vietettih Yštävyškaupunkien yhteistyön istorija ta nykyajan kuot’t’elukšie -online-pyörie stola. Tilaisuoh otettih ošua kaupunkien ta yštävyššeurojen etuštajat Karjalašta ta Šuomešta.
Pyörien stolan ošallistujie tervehittih Karjalan tašavallan talouskehityš- ta
tevollisušministerijön kanšainvälisien šuhtehien ošašton johtaja Aleksei Tsvetkov korošti, Petroskoin toimipistehen konsuli Johannes Puukki ta Karjalan tašavallan kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg.
Aleksei Tsvetkov korošti, jotta Šuomi on Karjalan piäpartn’orina eri aloissa.
– Yhteistyön piäšuuntina on sosialiturva, urheilu, turismi, kulttuuri, nuorisopolitiikka, ekologija. Ne šuunnat levennytäh, šanou Aleksei Mihailovič.
Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijon johtaja Natalja Lavrušina kerto Šuomen ta Karjalan yštävyškaupunkitoiminnan vaiheista.
– Enšimmäisinä vuotena 1965 heimoššettih Petroskoi ta Varkaus. 1980-luvulla yštävyškaupunkitoiminta kehitty Karjalašša tosi aktiivisešti, a 1990-luvulla Karjalan kaikilla piirilöillä oli yštävyššuhtehie Šuomen kuntien kera. Nykyjäh Šuomešša ta Karjalašša on noin 60 parie yštävyškaupunkija. Valitettavašti ajan mukah šuhtehet heikottih, a pandemija pahenti tilannehta, šanelou Natalja V’ačeslavovna.
Natalja Lavrušina esitti Kirjuttakka yštävyškaupunkitoiminnan istorijua –projektin idejua, kumpasen rajoissa on toteuttava Karjalan ta Šuomen yhteistyötä käsittelijä istorijallini tutkimuš. Karjalan erähissä piirilöissä ideja on kannatettu.
Šuomi–Venäjä -šeuran piäšihteri Niina Sinkko ta alovehjohtaja Soile Tirri esitettih šeuran toimintua yštävyškuntakongressin esimerkistä:
– Kongressie vietetäh kerta viiješšä vuuvvešša Šuomešša ta Venäjällä vuorokkah. Viime kongressi mäni Turušša vuotena 2017. Šamah aikan piettih Piiterin päivie. Tilaisuš keräsi noin 300 ošallistujua ta eri järještäjie molommista maista, mi näytti, jotta kiinnoššušta yštävyškuntayhteistyöllä on ielläh, kertou Soile Tirri.
Šeuruava kongressi oli vietettävä Tverissä vuotena 2022, ka pandemijan takie tilaisuš pitäy šiirtyä.
Karjala–Šuomi –yštävyššeuran johtaja Jelena Barbašina kerto šeuran piiriošaštojen ta niijen šuomelaisien partn’orien toiminnašta.
Kuhmo-kaupunkin johtajan Tytti Määtän mieleštä šuurena vaikeukšena on še, jotta yštävyškaupunkitoiminta keškeyttyy etupiäššä piäkaupunkissa, a rajašeutuih kiinitetäh vähän huomijuo. Lisäkši pandemija jarrutti yhteistyötä.
– Jotta leventyä rajayhteistyön mahollisukšie, meijän on parennettava tavaraliikennehtä, julkista liikennehtä, tiijon vaihtuo. Tarvičemma turvallisie teitä, šujuvie rajanylitykšie, viisumi-, työ- ta opaššušlupa käytäntöja, koroštau Tytti Määttä.
Pitkärannan ta Aunukšen piirin etuštajat kerottih omašta kokemukšešta yštävyškuntatoiminnan alalla.
Pyörien stolan lopušša luajittih yhtehvetoja. Fennica- tieto- ta koulutuškeškukšen johtajan Irina Takalan mieleštä yštävyškuntatoimintah on tärkietä vetyä kanšalaisjärještöjä, nuorisuo ta eččie kiinnoštunuita ihmisie šekä tietyä molompien valtijojen istorijua.
Tilaisuon järještäjinä oltih Karjalan kanšalaisdiplomatijan kehityššiätijö, Karjalan kanšallini arhiiva, Karjalan kanšallini musejo, Petroskoin valtijonyliopiston itämerenšuomalaisien tutkimukšien tieto- ta koulutuškeškuš “Fennica”, Šuomen kielen keškuš Karjalan tašavallašša ta Šuomi-Venäjä -šeura.
