Vuosia kielen parissa ja hyväksi

Vuosia kielen parissa ja hyväksi

Anna Umberg
07.06.2024
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Vuodesta 2017 nykypäivään asti Natalja Sinitskaja on johtanut Periodika-kustantamoa. Kuva: Natalja Sinitskajan arkisto
Vuodesta 2017 nykypäivään asti Natalja Sinitskaja on johtanut Periodika-kustantamoa. Kuva: Natalja Sinitskajan arkisto

Pikkutyttönä Natalja Sinitskaja haaveili urasta ballerinana, mutta ajan kanssa haaveet muuttuivat. Hän halusi lääkäriksi, mutta päätyi lopulta opiskelemaan karjalan kieltä. Valintaan vaikutti paljon Ljudmila Markianova, joka oli Karjalassa tunnettu livvinkarjalan tutkija, kirjakielen kehittäjä ja kääntäjä.

— Kaksi luokkatoveriani pyrki opiskelemaan lääkäriksi. Unelmoin minäkin olevani lääkäri. 11-luokkalaisena tutustuin Ljudmila Markianovaan. Hän sai minut pyrkimään Petroskoin yliopistoon itämerensuomalaisen filologian ja kulttuurin tiedekuntaan. Hän perusteli mielipidettään sillä, että olen karjalainen, olen syntynyt karjalaiseen perheeseen ja kielen säilyttäminen on hyvin tärkeää, Karjalan Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja muistelee.

Sinitskajasta ei tullut lääkäriä eikä ballerinaa. Hänestä tuli paljon enemmän: karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria vaaliva ihminen.

— Olen tyytyväinen elämääni. Teen sitä työtä, mitä minun pitää tehdä. Kyse ei ole kustantamon johtamisesta, vaan työstä karjalan kielen parissa. Löytyisi minua parempiakin lääkäreitä, mutta karjalan kieli on minun juttuni, Sinitskaja kertoo. 

— Vaikka minusta olisi tullut hyvä lääkäri. Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin opiskellut kaksi ammattia, hän jatkaa. 

Teen sitä työtä, mitä minun pitää tehdä. Kyse ei ole kustantamon johtamisesta, vaan karjalan kielen säilyttämisestä.
Natalja Sinitskaja, Periodika-kustantamon johtaja

30 vuoden ajan Sinitskaja on tehnyt työtä karjalan kielen parissa ja hyväksi. Jo yliopistossa opiskellessaan vuonna 1994 Sinitskaja aloitti toimintansa Periodika-kustantamossa karjalankielisen Oma Mua -lehden toimittajana. Vuodesta 2006 vuoteen 2017 hän johti lehteä. Hän toimi Karjalan Rahvahan Liiton puheenjohtajana vuosina 2009—2011. Nyt hän on liiton jäsen. Hän kuuluu Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvostoon ja kielilautakuntaan. Vuodesta 2017 Sinitskaja on johtanut Periodika-kustantamoa. 

Lisäksi Sinitskaja on Karjalan kirjailijaliiton jäsen. Hän kirjoittaa proosaa livvinkarjalan kielellä. Esimerkiksi vuonna 2008 hän julkaisi ensimmäisen lastenkirjansa In'aine, joka pääsi kahden vuoden kuluttua kansainvälisen IBBY-järjestön Honour Listille eli kunnialistalle. Sitten hän ei ole kirjoittanut pitkään aikaan. Vasta tänä vuonna hän kirjoitti Oma vieras -kertomuksen, joka julkaistiin Sever-aikakauslehdessä. 

— Koska teen hallintotyötä, aika ja into eivät riitä kirjoittamiseen, hän sanoo.  

Jos olisi mahdollisuus, niin olisin opiskellut kaksi ammattia.
Natalja Sinitskaja, Periodika-kustantamon johtaja

Sinitskajan tyttäret ovat perineet häneltä innostuksen kieleen ja kiinnostuksen luonnontieteisiin. 

— Vanhin Polina-tyttöni valitsi koulutusalakseen juuri livvinkarjalan, mutta myös lääkärin työ kiinnosti häntä. Hän on jo valmistunut filologian instituutista ja nyt työskentelee. Nuorempi Darja-tyttöni on vielä opiskelija. Hän päinvastoin valitsi lääketieteellisen instituutin, vaikka myös itämerensuomalainen filologia kiinnosti kovasti häntä, Sinitskaja kertoo. 

Nuorin Ilja-poika on vielä koululainen, hän on nyt siirtynyt seitsemännelle luokalle. Hän on perinyt äidiltään kiinnostuksen kieliin, mutta tuntee viehtymystä kuitenkin matematiikkaan. 

— Lapseni ovat viisaampia kuin minä. He katsovat maailmaa toisin. He näkevät enemmän hyvää ympärillään. He ovat vapaampia kuin minä. Minä olen kuitenkin neuvostovaltion lapsi. Opin lapsiltani tätä vapautta. 

7. heinäkuuta Natalja Sinitskaja on täyttänyt 50 vuotta. Jos aikakone siirtäisi hänet 30 vuotta taaksepäin, hän kulkisi samaa polkua.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana