Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah

Nadežda Vasiljeva
11.02.2026
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhäsellä illalla Petroskoin valtijonyliopiston opaštujat jo aikasešta huomenekšešta oltih valmehie ruatoh.
Vanhukšien Ta Invalidien Internatissa Vapuaehtoset Yheššä Kalevalan Kantelistien Yhtyvehen Kera Vietettih Pieni Konserttiohjelma. Kuva: kalevalan uutiset -lehen vk-šivu
Vanhukšien Ta Invalidien Internatissa Vapuaehtoset Yheššä Kalevalan Kantelistien Yhtyvehen Kera Vietettih Pieni Konserttiohjelma. Kuva: kalevalan uutiset -lehen vk-šivu

Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhäsellä illalla Petroskoin valtijonyliopiston opaštujat jo aikasešta huomenekšešta oltih valmehie ruatoh.

Ilvekšet-joukon jäšenet aina ošallissutah patriottiseh Onegan desantti -volont’oriaktijoh, kummaista toteutetah tašavallašša jo muutoma vuosi. Hyö ilmasiksi autetah niitä, ket tarvitah — kannatetah vanhempie ihmisie, erikoisšotaoperatijon ošallistujien perehie, järješšetäh patriottista työtä koululoissa. Kalevalan piirissä petroskoilaiset ylioppilahat, avomieliset ta huolekkahat nuoret ihmiset ruattih juuri šitä.

Kalevalan mua otti vaštah volont’oridesantin 30 aštien pakkasella. Tuntu, jotta še pölättäy vapuaehtosie auttajie ta haittau heijän tehtävien šuorittamista. Onnakko še ei ollun totta: jo šeuruavana päivänä tulon jälkeh nuoret otettih tarvittavie vehkehie ta hyvällä tuulella lähettih työobjektiloih.

Ilveš-joukko piäasiešša halkasi ta lat’t’asi halkuo, šuomi alovehie. Nuoret autettih ijäkkähie kalevalalaisie šekä Kepan ta Kuušiniemen pos’olkojen eläjie.

Ilveš-joukko piäasiešša halkasi ta lat’t’asi halkuo, šuomi alovehie. Nuoret autettih ijäkkähie kalevalalaisie šekä lähimmäisien Kepan ta Kuušiniemen pos’olkojen eläjie. Joka paikašša heitä otettih vaštah lämpimäšti.

— Tapasima jo tuttavie ta melkein omie ijäkkähie ihmisie: erähät vielä muissettih, kuin myö ruatoma viime vuotena, šanottih volont’orit. — Hyö otettih meitä vaštah kuumalla čäijyllä ta huolittih, jotta emmä ois kohmistun. Še liikutti meitä ta šai itkömäh. Rupiemma staraimah auttua heitä iellähki, vet še on meijän elämän tarkotuš.

Netälin aikana petroskoilaiset vapuaehtoset tavattih paikallisen nuorison kera, vietettih yli kymmenen työpajua. Kalevalan kirjaštošša hyö tavattih Enšimmäisien liikkehen ošallistujien kera, kerrottih omašta ruavošta ta volont’oritoiminnan tärkieštä tehtäväštä. Yhtehiseššä työpajašša hyö luajittih juutista tulluon vuuvven simvoli.

Kepan koulušša ylioppilahat järješšettih Leningradin šalpaukšen lopettamisella omissettu tilaisuš. Šamoin paikallisien koululaisien kera hyö šuomittih Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuijen šotilahien vellešhautaušpaikka.

Kepan koulušša ylioppilahat järješšettih Leningradin šalpaukšen lopettamisella omissettu tilaisuš. Šamoin paikallisien koululaisien kera hyö šuomittih Šuuren Isänmuallisen šovan aikana kuatunuijen šotilahien vellešhautaušpaikka. Nuoret kunnivoitettih heijän muisto hil’l’asella hetkellä, pantih kukkie paččahan aluššalla. Šamoin Leningradin šalpaukšen lopettamisen päivänä ylioppilahat pantih kukkie Vellešhauvalla Kalevalan pos’olkašša ta ošallissuttih muistomitinkih.

“Ilvekšet” löyvettih aikua tutuštuo Kalevalan muan istorijah, šen rahvahah ta perintehih. Heijän mieleštah, mielenkiintosekši ta tiijollisekši tuli kyykän muasteri-oppi ammattipeluajalta Žanna Tikkaselta. Nuoret tultih pelikentällä, enši kertua otettih pualikkoja ta näytettih tarkkoja heittoja tarvittavah pualih.

Tapuamisešša “Ilvekšien” kera piirihallinnon johtaja Aleksandr Gladii ta varajohtaja Jelena Sin’kova šanottih, jotta volont’orijoukkuo vuotetah enši vuotena.

Vapuaehtosie apulaisie yštävällisešti otettih vaštah vanhukšien ta invalidien internatissa, mih hyö yheššä Kalevalan kantelistien yhtyvehen kera tultih näyttämäh pientä konserttiohjelmua. Vanhojen kojin potilahat ei haluttu piäštyä harraštaja-artistoja, laulettih heijän kera ta ilmennettih toivuo, jotta šemmoni lämmin vaštautumini ei tule viimesekši.

Tapuamisešša “Ilvekšien” kera piirihallinnon johtaja Aleksandr Gladii ta varajohtaja Jelena Sin’kova šanottih, jotta volont’orijoukkuo vuotetah enši vuotena. Hyö koroššettih volont’orien kiitettävyä ruatuo, myönnettih nuorilla kiitoškirjasie ta yllytettih tulijah yhteistyöh. Toivottovašti še jatkuu.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Tunnettu valmistaja on Karjalan muan lapši
Kevyällä Koštamukšešša pietäh šuuri urheilutapahtuma — ampumahiihtokilpailu Anna Bogalin urheilumal’l’ašta. Šen kynnykšellä taričen muissella meijän omamualaista, Uhtuošta šyntynyttä Kim Päätaluo.
Karjalan Sanomat
Oopperatähtiä ja karaokea Ruskeala Symphonylla
Huippusuosittu kesäfestivaali juhlitaan Ruskealan vuoripuistossa perjantaina ja lauantaina 17.—18. heinäkuuta 2026. 1. maaliskuuta alkanut lipunmyynti käy vilkkaana.
Oma Mua
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Karjalan Sanomat
Vuokkiniemi paljastaa salaisuuksiaan
Kostamuksessa on valmistettu Vuokkiniemeen tutustuttava ääniopas. Se sisältää paikallisasukkaiden kertomia tarinoita. Kierros kestää 1,5 tuntia.
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana