Vilja kypsymässä Sortavalan pelloilla
Sortavalalainen Aleksei Tšebajevski viljelee ruista, kauraa ja ohraa. Viljelyala on viitisen hehtaaria.
— Yhdeltä hehtaarilta saan kolmisen tonnia jyvää. Se säilyy säilytystiloissa, joihin mahtuu noin sata tonnia jyvää, maanviljelijä sanoo.
Tšebajevski ei halua myydä viljaa, koska sen myynti ei tuota suurta voittoa. Hän haluaa jalostaa viljaa erilaisiksi tuotteiksi.
— Voitto on aina pieni, jopa jos kasvattaisin viljaa sadalla hehtaarilla. Haluan kehittyä ja viedä asioitani eteenpäin. Suunnitelmissani on paistaa leipää myytäväksi, valmistaa kaurahiutaleita ja karjalle tarkoitettua rehua.
Nyt maanviljelijä oppii paistamaan leipää ilman hiivaa. Hän ottaa reseptejä Internetistä.
Tšebajevskin mukaan on mahdollista valmistaa myös olutta ohrasta ja rukiista.
— Oma tuotantoni kehittyy vähitellen. Rakennan uudet tilat, joissa valmistan viljatuotteita. Ostan tarvittavia laitteita.
Tänä vuonna Tšebajevski oppii ajamaan leikkuupuimuria, lajittelemaan siemenviljaa kylvökuntoon ja säilyttämään sitä.
— Minulla ei ole maatalousalan koulutusta. Koetin kasvattaa viljaa monta vuotta peräkkäin omalla maapalstallani ja seurasin, miten se viihtyi Sortavalan piirissä. Sain runsaan sadon säästä riippumatta. Päätin, että kasvatan viljakasveja. Tutustuin myös suomalaiseen kokemukseen.
Vuodesta toiseen viljeltävä pinta-ala on kasvanut. Tšebajevski on ottanut vuokralle sata hehtaaria, joista tulevaisuudessa vilja kasvaa kuudellakymmenellä. Muulle 40 hehtaarille kylvetään yksivuotisia ruohokasveja, jotka parantavat maata.
— Kasvien viljelykierto on tärkeää. Se vähentää tautipainetta ja ylläpitää hyvää maan rakennetta, maanviljelijä lisää.
Tšebajevskin viljelypellot sijaitsevat Sortavalan piirin Ryttyn taajaman lähellä. Noin 50 vuotta sitten pellot kuuluivat Sortavalski-sovhoosille ja niillä kasvoi rehuheinää lehmille. Sitten pellot jäivät pois viljelyksestä ja ne metsittyivät.
Tšebajevski muokkasi peltoja kylvökuntoon ja lannoitti maata.
— Kylvin ruista viime syksynä ja sitten keväällä ohraa ja kauraa, viljelijä sanoo.
Hän hankki siemeniä kotimaisilta toimittajilta. Seuraavana kasvukautena Tšebajevski haluaa kasvattaa viljaa itse tuottamistaan siemenistä.
— Syksyllä valmistan kauran, ohran ja rukiin siemeniä kylvöä varten.
Maanviljelijän mukaan kaura kasvaa erittäin hyvin Sortavalan piirissä.
— Kaura soveltuu viljeltäväksi hyvin eri maalajeilla. Se on muita viljoja vaatimattomampi kasvi maan kunnon ja sään suhteen. Rukiin viljelyssä on omat käytännön haasteensa. Suurena ongelmana on viljan talvehtiminen. Viime vuonna kylvin ruista kahdelle hehtaarille, muttei kasvanut mitään.
Yksi asia harmittaa viljelijää. Moottoritieltä on mahdotonta päästä pelloille, koska ei ole sivutietä. Tšebajevskin mukaan viranomaiset tietävät ongelmasta ja lupaavat selvittää sen.
Mediatoimistosta pelloille
Kiinnostus maatalouteen syntyi Aleksei Tšebajevskille vuonna 2019. Hän jätti työnsä mediatoimistossa ja alkoi hoitaa siipikarjaa.
— Samana vuonna sain Agrostartup-apurahaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden tukemisen kansallishankkeesta. Ostin työvälineet, pienen traktorin ja rakensin kastelujärjestelmän. Rupesin kasvattamaan vadelmaa, maanviljelijä muistelee.
Hän kasvattaa yhä sitä. Sato on noin 19 tonnia marjaa vuodessa.
— Minulla on monta työntekijää. Myös palkkaan 5—10 kausityöntekijää. He auttavat minua vadelman kasvatuksessa.
Tšebajevski ei tarvitse apulaisia viljakasvien viljelyssä, koska suurin osa työvaiheista on koneellisia.
— Aikaisemmin kylvin ja korjasin viljaa käsin. Tänä vuonna olen ostanut kylvökoneen ja käytetyn leikkuupuimurin.
