Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan

Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan

Anna Umberg
12.08.2022
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Vodlajärvellä on 196 saarta. Kuganavolokin saaren lähellä sijaitsee Suursaari, johon avataan nykytaiteen ulkoilmamuseo. Kuva: ru.wikipedia.org/wiki
Vodlajärvellä on 196 saarta. Kuganavolokin saaren lähellä sijaitsee Suursaari, johon avataan nykytaiteen ulkoilmamuseo. Kuva: ru.wikipedia.org/wiki

Viime vuonna petroskoilainen taiteilija Vladimir Zorin sai idean: Kuinka hienoa olisi, jos Vodlajärvellä sijaitseva saari, jossa ei oikein koskaan tapahdu mitään, täytettäisiin taidemuseolla? Saarella voisi olla ympäristötaideteoksia, joita voisi ihailla. Turistit eri puolilta Venäjää voisivat tulla sinne viettämään lomaa luonnon ja kulttuurin ympäröiminä.

Nyt idea alkoi toteutua. Viime perjantaina muutamasta taiteilijasta koostuva tiimi lähti Vodlajärven kansallispuistoon toteuttamaan ideaa. 

Vodlajärvellä on 196 saarta, niiden yhteinen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Suurimmat niistä ovat Kanzanavolok, Kolgostrov, Šuiostrov, Pelgostrov ja Kuganavolokin lähellä sijaitseva Velikostrov. Juuri Velikostrovin saarelle halutaan perustaa nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari. 

— Viime vuonna osallistuimme taidesymposiumiin Vodlajärven kansallispuistossa. Meitä oli kahdeksan taiteilijaa Venäjän eri kaupungeista. Pohdimme sitä, että jos sää on huono, niin turistilla ei ole mitään tekemistä puistossa. Turistit käyvät puistossa tavallisesti viettämässä aikaa luonnon helmassa, poimimassa marjoja ja kalastamassa, kertoo hankkeen johtaja, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan osaston puheenjohtaja Vladimir Zorin. 

— Velikostrov sijaitsee neljän kilometrin päässä kansallispuistosta. Jopa kovin tuulisessa säässä saarelle voi helposti päästä. Mieleeni tuli ajatus siitä, että voisimme pystyttää saarelle ympäristötaideteoksia. Sitten ajatus kasvoi ideaksi taidesaaresta, hän jatkaa. 

Venäjällä sellaista ei ole vielä ollut. Velikostrovin saaresta tulee Venäjän ensimmäinen taidesaari. Maailmassa on olemassa vain ainoa taidesaari. Se sijaitsee Japanissa. Yksi maailman kuuluisimmista arkkitehdeistä, japanilainen Tadao Ando suunnitteli Naoshiman saarelle taidemuseon ja tänä päivänä saari on arvostettu modernin taiteen keskus.  

Ulkoilmamuseon avaamista suunnitellaan vuoden 2022 alkupuoliskolle.

Velikostrov sijaitsee neljän kilometrin päässä kansallispuistosta. Jopa kovin tuulisessa säässä saarelle voi helposti päästä.
Vladimir Zorin, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan osaston puheenjohtaja

Alussa taidesaaren hanke voitti presidentin kulttuurialoitteiden rahaston kilpailun. Sitten alettiin etsiä taiteilijoita, jotka rakentaisivat saarelle ympäristötaideteoksia. Tuloksena raati valitsi parhaat luonnokset seitsemältä taiteilijalta Pietarista, Novgorodista, Omskista ja Petroskoista. 

Valitut taiteilijat työskentelevät nyt saarella veistostensa parissa. Velikostrovin saarelle syntyy seitsemän ympäristötaideteosta. Teoksia tehdään puusta ja raudasta. 

— Niistä tulee todella upeat ympäristötaideteokset, hankkeen johtaja korostaa. 

Seitsemän taideteosta rakennetaan rahaston avustuksella. Saarelle ilmestyy vielä kaksi ympäristötaideteosta. Yhden niistä tekee Vladimir Zorin. 

— Hanke ei rajoitu vain näiden teosten tekemiseen. Jatkamme yhteistyötä Vodlajärven kansallispuiston kanssa. Muitakin taideteoksia ilmestyy saarelle vastaisuudessa, Zorin lupaa.  

Mieleeni tuli ajatus siitä, että voisimme pystyttää saarelle ympäristötaideteoksia. Sitten ajatus kasvoi ideaksi taidesaaresta.
Vladimir Zorin, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan osaston puheenjohtaja

Ympäristötaideteosten aiheet liittyvät Vodlajärven historiaan, kulttuuriin, perinteisiin ja luontoon. Osa teoksista on jo valmis. 

Pietarilainen taiteilija Aleksei Lebedev on jo veistänyt teoksen nimeltään Merikotka. 

— Kun pohdimme taidesaaren aihetta Vladimir Zorinin kanssa, hän mainitsi ohimennen merikotkan. Alussa en pannut sille mitään painoa. Päässäni pyöri erilaisia ideoita siitä, minkälaisen teoksen haluan tehdä. Sitten löysin verstaastani teräspalkin ja päässäni syntyi heti kotkan hahmo, Lebedev kertoo.   

— Työskentely metallin kanssa on vaikeaa, mutta se tuo iloa minulle, koska olen metallitaiteilija, hän lisää. 

Metallin työstäminen on erittäin hidas työtapa. Jokainen muotoon saatu pala hitsataan yksitellen kiinni teokseen. Lebedevin veistoksen ainutlaatuisuus on siinä, ettei hän ole hitsannut metallikappaleita toisiinsa. 

— Leikkasin metallia kaasuliekin avulla sen sulattamiseksi ja yhdistämiseksi. Toisin sanoen veistos on tehty yhdestä metallipalasta, taiteilija sanoo.  

Vodlajärvi on kuuluisa merikotkistaan. Merikotkan näkee Vodlajärven kansallispuiston logossa.

Ideana tuoda taidetta syrjäseudulle

Hankkeen johtajan Vladimir Zorinin mukaan taide saattaisi houkutella matkailijoita Vodlajärvelle. Ympäristötaideteosten kautta turistit voivat tutustua seudun kulttuuriin ja historiaan.

— Ideana on tuoda taidetta syrjäseudulle ja tehdä siitä kulttuurikeskus, Zorin sanoo.

Vuorostaan paikalliset asukkaat saavat varmuuden siitä, että paikka on ainutlaatuinen ja viehättävä ympäristö.

— Se ehkä vähentää väestön siirtymistä Vodlajärven kylistä, Zorin toivoo.  

Väestön muutto muualle Karjalaa tyhjentää Vodlajärven kyliä. 40 taajamasta on säilynyt nykyään vain viisi. 




LIŽIÄ AIHIES
Kipinä
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana