Vastusenpidäi da hüvätabaine

Vepsläine hor. Kuva om školan arhivaspäi

Suren voinan Vägestusen jubileivoden kahtel openikal Šoutjärvespäi sündui taht starinoita heiden školan pämehes, kudamb radoi jügedoil voinan vozil. Nece mez’ — Nikolai Zaharovič R’abkov — om ozutez äjile. 

Mäni äi vozid, tedoid Nikolai Zaharovičan polhe löuta om jo löumai. Mö spasiboičem abus Šoutjärven eläjid — hänen openikoid da muzejan radnikoid. 

Midä meile ozastui löuta arhivižiš azjbumagoiš?

Saim tedoid, miše Nikolai Zaharovič sündui Piterin agjan Podporožjen rajonan Pid’ma-küläs. Pedagogižen opišton jäl’ghe hän oli oigetud Šoutjarven rajonaha, kus tegihe ühteks ezmäižiš opendajišpäi Mecantaga-, Matvejan Sel’g -küliš. Sid’ Nikolai Zaharovič tegihe Šoutjärven školan pämeheks. 

Vodel 1939 hän päzui opendamhas Piterin pedagogižehe üläopištoho, no ei ehtind lopta sidä, sikš ku zavodihe voin. Nikolai Zaharovičal oli jaugoiden kibu, sikš hän ei lähtend voinale. Voinan augotišes hän oli evakuoitud ühtes armotomiden lapsidenke Permin agjan Kazanka -külähä. Sigä Nikolai Zaharovič ohjanzi Karjalan lapsiden pertid. Oli äi jügedusid siloi: holduda lapsiš, ecta heiden täht sobid, sömäd… lapsed läžuiba paksus. Nenil vozil lujas abuti jur’kazvmusiden kazvatand linmal. Kezal keratihe muiktoid, česnokoid, sihlaižid, sügüzel — marjoid da babukoid. Radho lapsiden kodin pämez’ pani kaik ičeze väged da energijad. 

Školan pämez’ oli ozutesen äjile: oiged da vastusenpidäi. Hän ei žalleičend ičeze aigad da tervhut lapsiden täht. Lapsed-ki lujas armastiba händast.

Voinan jäl’ghe Nikolai Zaharovič pördihe Šoutjärvehe. Vozil 1945—1962 hän radoi geografijan opendajan da udes oli školan pämehen. Siloi Šoutärven školas openzihe lapsed erazvuiččiš külišpäi. Vanhembiden klassoiden openikad eliba internatas. Nenil vozil školas ei täudund openduztarbhuzid, sädoid, sömäd… Kacmata ičeze läžundaha školan pämez’ ajeli külidme, saskeli tedoid openikoiden elon oloiš, sid’ Rahvahan opendusen rajonan erištos pakiči abud ičeze openikoiden täht. Tedištim, miše nenil jügedoil vozil openduz vanhembiš klassoiš oli maksuline — 150 rubl’ad openduzvodes. 

Školan pämez’ oli ozutesen äjile: oiged da vastusenpidäi. Hän ei žalleičend ičeze aigad da tervhut lapsiden täht. Lapsed-ki lujas armastiba händast. Üks’ Nikolai Zaharovičan openikoišpäi om Svetlana Pas’ukova, toine — Nina Rembot. Molembad openzihe hüvin da tegihe opendajikš. 

Kaik küläs navediba Nikolai Zaharovičad. Hänenke oli mel’he pagišta i norile, i lapsile, i aigvoččile.

Školas harjenzoittihe lapsed manradho. Linma školanno oli satusekaz. Sigä kazvatadihe tikvoid, kabačkoid, kapustoid, pomidoroid da eskai kukuruzoid. Kaik nece oli liža sömsijan sömäks. Openikad abuteliba külän eläjile: haugoiba haugoid, kandišiba vet, haravoičiba heinäd. Mugažo lapsed radoiba kolhozoiden pöudoil. Joudajal aigal Nikolai Zaharovič navedi kävuda lapsidenke kinoho. A školehtoil hän tarkišteli, kut lapsed kargaidaba. 

Kaik küläs navediba Nikolai Zaharovičad. Hänenke oli mel’he pagišta i norile, i lapsile, i aigvoččile. Hän ehti kaiked: kazvatada lapsid, rata napernas, olda hüvätabaižen, holekahan ristitun nenil jügedoil vozil.

Kändi vepsäks Galina Baburova.