Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen

Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen

Julia Veselova
07.11.2022
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Turistien mukaan vierailu Kansaniemen kylässä on miellyttävä kokemus, joka tarjoaa hienoja kuvia ja mieleenpainuvia paikkoja. Kuva: Viktor Bykov
Turistien mukaan vierailu Kansaniemen kylässä on miellyttävä kokemus, joka tarjoaa hienoja kuvia ja mieleenpainuvia paikkoja. Kuva: Viktor Bykov

Ensi kesänä Vodlajärven kansallispuisto tarjoaa matkailijoille uuden kävelyreitin. Kansaniemen saaren etelästä pohjoiseen kulkeva reitti tutustuttaa turisteja kansallispuiston kasvistoon, eläimistöön sekä paikallisten asukkaiden elämäntapoihin, Puudosin piirin historiaan ja puuarkkitehtuurin muistomerkkeihin.

— Kansaniemi on Vodlajärven suurin saari, jossa sijaitsee nyt kaksi autiota kylää. Saaren eteläosassa on Kansaniemen kylä ja pohjoisosassa Koskosalma. Uusi reitti yhdistää nämä kylät. Matkan aikana turistit näkevät vanhoja tsasounia ja upeita kansallispuiston maisemia, Vodlajärven kansallispuiston matkailun kehityksen asiantuntija Anna Prušinskaja sanoo.

Reitin tarkoituksena on kehittää luontomatkailua ja houkutella kansallispuistoon enemmän matkailijoita.

Reitin pituus on noin seitsemän kilometriä. Reitti kulkee kaksi kylää yhdistävää polkua pitkin, joka on nyt umpeen kasvanut. Kesään 2023 mennessä polku kunnostetaan.

— Polulle pystytetään infotauluja ja opasteita sekä rakennetaan lepopaikkoja. Polulle rakennetaan myös pitkospuut, koska osa reittiä kulkee suon yli.

Prušinskajan mukaan reitti sopii myös talvimatkailulle. Sillä voi ajaa myös moottorikelkalla.

Uusi reitti yhdistää Kansaniemen ja Koskosalman kylät.
Anna Prušinskaja, Vodlajärven kansallispuiston matkailun kehityksen asiantuntija

Saarelle matkustajat pääsevät Kuganavolokista. Matka moottoriveneellä kestää noin tunnin.

— Kuganavolok on ainoa kansallispuiston alueella sijaitseva kylä, jossa on vakituisia asukkaita. Siinä toimii kansallispuiston opastuskeskus, Prušinskaja sanoo.

Prušinskaja on varma, että uusi reitti sopii vain pienille turistiryhmille. Tänä syksynä moskovalaiset turistit Svetlana ja Viktor Bykov kokeilivat uutta reittiä.

— Olimme halunneet pitkään päästä kansallispuistoon. Vietimme aikaa villissä ja uskomattoman kauniissa luonnossa keskellä koskematonta taigaa. Olimme hankkineet vierailuluvan etukäteen. Kävelimme puistossa oppaan kanssa, Bykov kertoo.

Reitti kestää vähintään kaksi päivää.

— Turistit majoittuvat yöksi Koskosalmen talonpojan Tarasovin taloon, joka nyt on kansallispuiston majatalo. Talossa on tilaa viidelle hengelle. Siinä on uuni, polttopuita, keittiövälineitä ja sänkyjä.

Koskosalmalla on hieno tsasouna, joka Vodlajärven isoin tsasouna. Tsasounan kellotorni ei ole säilynyt. Matkan toisena päivänä turistit pääsevät moottoriveneellä muille saarille.

Uusi reitti sopii kaikille ihmisille, jotka pystyvät kävelemään seitsemän kilometriä. Reitti ei ole vaikea ja kulkee peltojen läpi.
Anna Prušinskaja, Vodlajärven kansallispuiston matkailun kehityksen asiantuntija

Matkan aikana turistit tutustuvat Kansaniemen puuarkkitehtuurin muistomerkkeihin. Kylässä on 1800-luvun lopussa rakennettu tsasouna sekä kaksi 1900-luvulla rakennettua puutaloa. Vuonna 2005 tsasouna peruskorjattiin vanhojen kuvien pohjalta.

Kylässä on myös museo, jossa voi tutustua puuveneiden rakentamiseen.

— Kansaniemi on kiinnostava paikka. Turistit saavat tietoa kylän historiasta ja asukkaiden elämäntavoista. Kansaniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1563 verokirjassa. Sen nimi on vepsän kielellä, Prušinskaja sanoo.

Vuonna 2016 tsasounan lähelle asetettiin muistomerkki, joka kertoo kylän historiasta ja asukkaista. Muistomerkillä on myös vanhan kylän kartta.

— Järven rannalla on säilynyt paikka, jossa naiset liottivat pellolla kasvatettua pellavaa. Se on kiinnostava paikka historiallisesta näkökulmasta, Prušinskaja kertoo.

Kylässä on nyt vain kesäasukkaita. Saarella ei ole sähköä.

— Uusi reitti sopii kaikille ihmisille, jotka pystyvät kävelemään seitsemän kilometriä. Reitti ei ole vaikea ja kulkee peltojen läpi. Sillä ei ole paljon nousuja eikä laskuja. Suunnittelemme, että turistit eivät ota mukaansa suuria eivätkä painavia reppuja, Prušinskaja sanoo.

Kansallispuiston suosio on kasvanut

Vuonna 2022 Vodlajärven kansallispuistossa kävi noin 6 500 matkailijaa. Alueelle keksitään jatkuvasti uusia reittejä. Parhaillaan on tarjolla 22 kävely- ja vesireittiä.

— Alueen suosio on kasvanut ja meidän on kehitettävä uusia aktiviteetteja. Kahden viime vuoden aikana puistossa kävi hyvin paljon matkailijoita. Tarjoamme heille sekä lyhyitä matkoja että useita päiviä kestäviä reittejä, Vodlajärven kansallispuiston matkailun kehityksen asiantuntija Anna Prušinskaja sanoo.

Kansallispuistossa ei ole nyt riittävästi majataloja eikä leirintäalueita. Kesäisin puistossa on pula majoituspaikoista.

— Kalastus on turistien keskuudessa erittäin suosittua, ja puistossa käyvät kalastajat tarvitsevat majoitusta. Kesällä yritämme kuitenkin tarjota majoitusta ensisijaisesti luontomatkailusta ja opastetuista kierroksista kiinnostuneille matkailijoille, Prušinskaja sanoo.

Monet kierrokset on mahdollista tehdä vain vesitse. Kansallispuisto tarvitsee enemmän moottoriveneitä.

— Kansallispuiston Novguda-lomakeskus sijaitsee Ileksajoen rannalla. Siihen voi päästä vain vesitse. Lisäksi monet tsasounat ja kylät sijaitsevat Vodlajärven saarilla, joille pääsee samoin veneellä, Prušinskaja kertoo.




LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana