Tilkuine

Tilkuine

Meeri Tuisku
15.06.2024
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa

Meeri Tuisku -piettonimel kirjutteli runoloi da piendy prouzua Vuokkiniemen karjalaine Meeri Pavlovna Gundireva. Höi kirjutti ven'akse, suomekse da karjalakse, hänen tevoksii painettih žurnualois “Neuvosto Karjala”, “Punalippu” da “Kalevalan Kommunisti”. Meeri Pavlovna ruadoi Jyškyjärven školan ven’an kielen da literatuuran opastajannu.

Meeri Tuiskun eräs kerdomuksii on “Tilkuine”. Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.

Tilkuine

Kävelin mečis jo moni nedälii. Oli kezän čomin aigu da minä joga päiviä olin meččymatkois, kävyin lapsusaijas tuttuloile paikoile. Koppain tuohipuzun da piätin lähtie pedranheinykangahas poikki Pahanlammin suole.

Sinne vei leviettävy karjutie, kudai lopukse muutui kaijakse.

Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. Net oldih korgiet, suorat ku tuohukset, da niilöin rungot ruskottih huondespäiväzes. Mečäs oli hil’l’u, vaiku toiči meččylindu pörähtelihes oksalpäi toizele da čičetti ystävällizesti.

Jo olin lähäl suonreunua, konzu vouttamattah näin ruskeikeldazen kirjavan tilkun. Se oli kaidu da pitky, kolmekulmaine da moine čoma, ku silmii ei sua vediä.

— Oligo kummua! Kenbo täs korbimečäs on midälienne ommelluh da heittänyh uvven tilkun pedäjikköh. Onnuako täs ei olluh nikedä kävelijöis, eigo ombelijois. (Elimmö Mari-buaban kel kahtei, meil oli vahnu Singer-jalgumašin, ga kezäl ei olluh aigua ombelemizeh). Pidäy mennä lähembäkse da kaččuo! Kävelen tilkkupalua kohti. Se oli suuren kudžoimättähän lähäl, kudamas ymbäri rouno vihandu hursti oldih buolan varvat.

Azetuin kodvazekse, ga sit ajattelin, ku otan tuon tilkun ičelleh kormanih da ozutan Mari-buabale. Midä häi sanou?

Lähenin tilkkua, ga huomain, ku se ei olluh ni tilkuine, se oli valgeigrivan pereh. Net azetuttih muga čomasti rivih, ezmäi seizottih suurembat, sit pienembät da jälgimäzenny seizoi n’apin suuruine helei valgeigrivan šliäppy. Se kummalline grivoin pereh oli sijoitunnuh muale kolmikonnu da čomendi buoluhurstin omal kirkahuol. Ongo luondo nerokas!

Heitin tuohipuzun muale da rubein keriämäh sih čomii sangeijalgazii valgeigriboi. Niilöi oli yheksä gribua, toine tostu näbiembiä.

Keräin net varovasti puzuh, ukkailin jogahizen šliäpän; erinomaine haju täytti minun nenän. Olin ozakas!

Ajattelin, ku kaččelen vie meččytien reunoi, toinah lövvän toizen moizen valgeigrivan perehen, ga kai oli sudre. Sil kerdua en löydänyh enämbiä ni yhty valgeigribua, ga minule täydyi nämmiigi.


Karjalakse kiändi Ol’ga Smotrova.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana