Karjalan vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja Larisa Tširkova on varma, että Venäjän kansojen yhtenäisyyden vuonna seuran toiminta on entistä näkyvämpää tasavallassa ja Venäjän tasolla.
— Vepsäläisen kulttuurin esittäminen on tärkeä tehtävä Venäjän kansojen teemavuoden aikana. Jokaisen kansan, muun muassa vepsäläisten, kulttuuri rikastuttaa maamme kulttuuriympäristöä, Tširkova korostaa.
Karjalan valkovenäläisten kulttuuriseuran puheenjohtaja Aleksandra Perhina odottaa, että teemavuosi on täynnä kansojen kansalaisjärjestöjen ja kulttuuriseurojen koulutus-, kulttuuri- ja valistustilaisuuksia.
— Haluamme, että Karjalan piireissä toimivat kansojen kulttuuriseurat vahvistavat kulttuurivaihtoa keskenään. Vuosi antaa impulssin valkovenäläisen kulttuurin, kielen ja perinteiden säilyttämiselle ja tunnetuksi tekemiselle Karjalassa, Perhina sanoo.
Arhippa Perttuselle nimetty rahasto -kansalaisjärjestön johtaja Marija Mitina Kostamuksesta vuorostaan lisää, että järjestö ei tee merkittäviä muutoksia toimintaansa teemavuoden yhteydessä. Kostamus on monikulttuurinen kaupunki, jossa karjalaisten yhdistysten lisäksi toimivat myös venäläisten, tataarien, ukrainalaisten ja muiden kansojen kansalaisjärjestöt ja seurat.
— Olemme tottuneet elämään sopusoinnussa ja ystävyydessä eri kansojen kanssa. Yhteistyö kansojen kulttuuriseurojen kanssa on meille tavanomainen asia, Mitina väittää.
Vepsäläisen kulttuuriseuran puheen johtaja uskoo, että tänä vuonna kansojen yhdistykset saavat enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteisiä projekteja. Nämä ovat festivaaleja, konferensseja ja julkaisuprojekteja, joiden päätavoite on vahvistaa Venäjän kansojen välisiä suhteita.
— Tänä vuonna Venäjän kansallisuusasiainviraston ja kulttuuriministeriön sekä maan tasavaltojen ja alueiden hallitusten täytyy antaa lisää huomiota kansoihin. Toivomme, että vuoden tavoitteitä vastaavat kansalaisjärjestöjen hankkeet saavat valtion tukea, Tširkova sanoo.
Valkovenäläinen Perhina kertoo, että seuralla on tänä vuonna hyvin paljon töitä. Viime vuonna seura oli ei-kaupallisen Stupenka-järjestön pääyhteistyökumppanina isänmaalliseen kasvatukseen liittyneessä hankkeessa. Karjalan päämiehen rahaston tukea saaneen hankkeen avulla yläasteen koululaiset Aunuksen piirin Alavoisen taajamasta ja Valko-Venäjän Minskistä osallistuivat Suuren isänmaallisen sodan tapahtumille omistettuihin valistustilaisuuksiin.
— Seura auttoi järjestämään valko-venäläisten oppilaiden matkan Karjalaan. Se ei ollut helppoa, sillä oppilaat lähtivät matkalle lukuvuoden alussa, Perhina kertoo.
Hankkeella on jatkoa tänä vuonna, koska se on saanut Venäjän presidentin rahaston tukea. Elävät langat: elämän kuviot -hankkeen yksi tavoitteista on edistää nuorten välistä yhteistyötä Karjalassa ja Valko-Venäjällä.
Karjalan kansojen kulttuuriseurat ovat hyvissä suhteissa toisiinsa ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa.
— Arhippa Perttuselle nimetty rahasto tekee yhteistyötä ennen kaikkea karjalaista kulttuuria ja kieltä tukevien Hete-lauluyhtyeen ja Tuulitar-tanssiyhtyeen kanssa. Karjalan kieltä lukevat ovat yhdistyneet Oma tšuppu -ryhmään, järjestön johtaja Mitina kertoo.
Myös varsinaiskarjalankielinen pakinaklubi jatkaa toimintaansa.
— Haluamme järjestää klubin verkkotapaamisia. Silloin muidenkin paikkakuntien asukkaat voivat osallistua keskusteluihin, Mitina sanoo.
Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoo, että nyt seura kehittää tiivistä yhteistyötä Karja Karjalan kansojen kulttuuriseurat ovat hyvissä suhteissa toisiinsa ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa.
— Arhippa Perttuselle nimetty rahasto tekee yhteistyötä ennen kaikkea karjalaista kulttuuria ja kieltä tukevien Hete-lauluyhtyeen ja Tuulitar-tanssiyhtyeen kanssa. Karjalan kieltä lukevat ovat yhdistyneet Oma tšuppu -ryhmään, järjestön johtaja Mitina kertoo.
Myös varsinaiskarjalankielinen pakinaklubi jatkaa toimintaansa.
— Haluamme järjestää klubin verkkotapaamisia. Silloin muidenkin paikkakuntien asukkaat voivat osallistua keskusteluihin, Mitina sanoo.
Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoo, että nyt seura kehittää tiivistä yhteistyötä Karjalan rahvahan liiton kanssa. Yhteistyökumppanit ovat myös Jugran pelastaminen -kansalaisjärjestö ja Jamal jälkeläisille -järjestö. Toinen toimii Hanti-Mansiassa ja toinen Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa.
— Toistaiseksi emme ole vielä suunnitelleet yhteisiä tilaisuuksia näiden järjestöjen kanssa, seuran puheenjohtaja Tširkova sanoo. Hänen mielestään seuran pääongelma on se, että vain vähän ihmisiä haluaa olla mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa ja säilyttää kansan kulttuuria, perinteitä ja äidinkieltä.
— On ikävää, että monet Äänisenrannan piirin asukkaat eivät puhu vepsän kieltä. Sen takia kieli ja kulttuuri ovat vähitellen häviämässä, Tširkova huomauttaa.
Karjalan vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtajan Larisa Tširkovan mukaan vepsäläiset osallistuvat Pohjolan, Siperian ja Kaukoidän alkuperäisten vähemmistökansojen äidinkielten opettajien 4. suurkokoukseen.
Se pidetään Hanti-Mansian Surgutin kaupungissa 25. helmikuuta.
Vepsäläiset kertovat, miten vepsän kieltä kehitetään Karjalassa ja mitä vepsänkielistä kirjallisuutta julkaistaan. Vepsän kielen oppikirjat on julkaistu 1.—11. luokille, ja nämä kuuluvat federatiiviseen oppikirjaluetteloon.
— Venäjän monilla alkuperäisillä vähemmistökansoilla ei ole äidinkielen oppikirjoja eikä äidinkielen opettajia, ja äidinkieltä luetaan vain kerhoissa, hän sanoo.
Tširkovan mielestä kansojen kansalaisjärjestöt tarvitsevat valtion ja tasavallan tukea ja tiivistä yhteistyötä keskenään.
— Haluamme aina lisää tukea karjalan kielelle. Olemme tallentaneet melko paljon karjalankielistä kansanrunoutta. Päinvastoin karjalan kielen opetus vähenee, ja se huolestuttaa meitä. Nuoret ja lapset puhuvat karjalaa yhä vähemmän, Arhippa Pertuselle nimetyn rahaston johtaja Marija Mitina murehtii.