Raakamaitoa Petroskoin liepeiltä

Raakamaitoa Petroskoin liepeiltä

Oleg Gerasjuk
12.08.2020
Karjalan tasavallan ikäinen lypsykarjatila on jälleen toimeentulevien joukossa. Laitosta on viitisen vuotta johtanut tasavallan entinen maatalousministeri.
Grigori Manuilov on johtanut Zaitsevin lypsykarjatilaa vuoden 2015 loppupuolelta lähtien. Opiskeluvuosinaan hän oli samalla tilalla työharjoittelussa. Kuva: Oleg Gerasjuk
Grigori Manuilov on johtanut Zaitsevin lypsykarjatilaa vuoden 2015 loppupuolelta lähtien. Opiskeluvuosinaan hän oli samalla tilalla työharjoittelussa. Kuva: Oleg Gerasjuk

Zaitsevin lypsykarjatila täytti helmikuussa sata vuotta, mutta juhlatilaisuudet jouduttiin siirtämään syksylle koronaviruspandemian vuoksi. Vuosisadan aikana tilalla oli sekä nousuja että laskuja, joista viimeinen päättyi vuonna 2015. Silloin karjatila selvisi lähes kaksi vuotta kestäneestä konkurssista ja keskittyi heti lypsykarjan tervehdyttämiseen.

— Utaretulehduksien hoito on kestänyt neljä vuotta. Silloin tilalla ei ollut sen tärkeämpiä asioita kuin parantaa se lypsylehmien yleisin sairaus. Ongelma ratkaistiin, kun tilalle tuli uusia eläinlääkäreitä. Maidontuotanto on silti kasvanut viidessä vuodessa 15 prosenttia lamaan edeltävään kauteen verrattuna, Zaitsevin lypsykarjatilan johtaja Grigori Manuilov kertoo.

Manuilov oli tasavallan maatalousministerinä yli kuusi vuotta ja erosi virastaan vuonna 2015. Lypsykarjatilan 1990-luvulta lähtien omistanut Petroskoin meijeri palkkasi entisen ministerin johtajaksi vuoden 2015 lopulla.

Vanhat navettarakennukset kunnostettiin muutama vuosi sitten. Nyt elukat ovat navetoissa vapaina ilman liekaa.

Nyt karjatilalla on yhteensä 1 150 elukkaa, joista lypsylehmiä on 470. Niiden luku on lisääntynyt viidessä vuodessa viidelläkymmenellä.

— Maaidontuotanto on vastaavasti kasvanut 15 prosenttia viiden vuoden takaisesta ajasta. Lehmäkohtainen vuotuinen maidontuotos oli edellisvuonna 7 686 kiloa tai 522 kiloa enemmän kuin viisi vuotta sitten, Manuilov valaisee.

Johtajan mukaan karjatilalla olevat ongelmat ovat olleet tyypillisiä useille maitotiloille ja karjanhoitajille. Vanhat navettarakennukset kunnostettiin muutama vuosi sitten. Nyt elukat ovat navetoissa vapaina ilman liekaa.

— Karjatila hankki uudet De Laval -lypsykoneet vuonna 2005, mutta elukoiden olot jäivät silloin entisiksi. Se vaikutti erittäin kielteisesti nautakarjan terveyteen. Tästä lähtien nautakarjan pääluku tulee kasvamaan vuosittain vähintään kolmellakymmenellä. Zaitsevin tila sai vuonna 2016 rotukarjatilan statuksen, Manuilov kertoo.

Johtajan mukaan lypsykarjatila on myynyt vuosittain 15—40 hiehoa Karjalan ulkopuolelle. Ostajia on käynyt maan etelä- ja keskiosista. Petroskoin meijeri aikoo lisätä maidontuotantoa Suojussa ja rakentaa taajamaan suuren maitotilan.


Karjatilalla on nykyisin 1150 elukkaa, joista 470 lypsylehmää. Kuva: Oleg Gerasjuk


Zaitsevin lypsykarjatilan käytössä on ollut yli 2 000 hehtaaria viljelysmaita Suojun tienoilla. Osan niistä tila on antanut vuokralle naapuriviljelijöille, jotka ovat kasvattaneet siinä perunaa ja juurikkaita.

— Meille riittää niitä viljelysmaita rehun tuotantoa varten. Olemme viljelleet lähinnä nurmikasveja säilörehuksi ja tehneet heinää niin omalle karjalle kuin myös myytäväksi naapuripiireissä asuville yksityisille karjanhoitajille, Grigori Mainulov sanoo.

Tila on jo tehnyt riittävästi heinää ja säilörehua omalle karjalle, mutta heinänteko on vielä meneillään sateisesta säästä huolimatta. Johtaja uskoo, että työt viedään loppuun elokuun kolmannella viikolla. Nyt heinänteossa on mukana 15 työntekijää, joille päiväateriat toimitetaan niitylle suoraan Petroskoin meijerin ruokalasta.

— Lypsykarjatila on myynyt paikallisasukkaille vuosittain 150—200 tonnia heinää. Valitettavasti heinän myyntimäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta yksityisten pitämien elukoiden pääluvun supistumisen takia, Manuilov pahoittelee.

Petroskoin meijerille viedään päivittäin kymmenen tonnia raakamaitoa.
Grigori Manuilov, Zaitsev-lypsykarjatilan johtaja

Petroskoin meijerin auto käy päivittäin Suojussa hakemassa raakamaitoa.

— Meijerille viedään lypsykarjatilalta kymmenen tonnia maitoa päivässä. Slavmo ostaa raakamaitoa myös Alavoisen ja Mäkriän rotukarjatiloilta, Tuuksan maatalousyritykseltä, Agrarnyi-maatilalta sekä muualta, Manuilov kertoo.

Manuilovin mukaan maidontuotanto Zaitsevin lypsykarjatilalla on kasvanut tammi-heinäkuussa 2020 sadalla tonnilla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Nyt lehmäkohtainen keskimääräinen maidontuotos on 22,5 litraa päivässä. Tila on täyttänyt kaikki tasavallan maatalousministeriön kanssa solmitun sopimuksen ehdot eli lisännyt nautakarjan päälukua, kasvattanut maidontuotantoa sekä hankkinut mineraalilannoitteita. Tasavallan maatalousministeriö puolestaan on myöntänyt lypsykarjatilalle avustuksia muun muassa maatalouskoneiden hankintoihin.

Nyt lypsykarjatila työllistää satakunta työntekijää, joista neljäsosa on vierastyöläisiä Keski-Aasian valtioista. Keskimääräinen kuukausipalkka on 33 000 ruplaa.


Opiskelijana harjoitteli Suojussa

Jessoilalainen Grigori Manuilov opiskeli Petroskoin yliopistossa maataloustiedekunnalla vuosina 1981—1985 paikallisen valtiontilan suosituksesta. Ensimmäisen vuosikurssin jälkeen ylioppilas Manuilov komennettiin työharjoitteluun Zaitsevin maatilalle, jossa lehmät lypsettiin koneellisesti.

— Tuntuu hyvin ihmeelliseltä, että lähes 40 vuoden kuluttua olen uudestaan täällä, mutta jo johtajan virassa. Muiden harjoittelijoiden kanssa asuimme sinä kesänä Suojun ylioppilaskylässä ja kävimme aamuisin ja iltaisin navetassa lypsämässä lehmiä, Manuilov muistelee.

Valmistuttuaan yliopistosta Manuilov työskenteli Jessoilan valtiontilalla työryhmän johtajana. Vuonna 1986 hän siirtyi vakituiseen työhön Vieljärven valtiontilalle. Vuosina 2009—2015 Grigori Manuilov oli Karjalan maa-, kalatalous- ja metsästysministerinä.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Kiviteollisuuden panos talouteen kasvaa
Viitenä viime vuotena Karjalan kiviteollisuuden verotulot ovat melkein kolminkertaistuneet. Viime vuonna veromaksut kasvoivat noin 15 prosenttia vuodentakaisesta.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Karjalan Sanomat
Talouden investoinnit kasvussa
Puudosin piirin suurten ja keskisuurten laitosten investoinnit lähes kolminkertaistuivat viime vuonna vuodentakaisesta. Nyt piirissä toteutetaan muutamaa suurta hanketta.
Karjalan Sanomat
Artur Parfentšikov: ”Hakkuita on lisättävä”
Viime vuonna puunhankinta väheni Mujejärven piirissä 16 prosenttia edellisvuodesta. Se on vain 43 prosenttia sallitusta hakkuumäärästä.
Karjalan Sanomat
Parfentšikov: ”Talous kasvaa pakotteista huolimatta"
Venäjä-pakotteista huolimatta Karjalan talouden investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna. Yrittäjät ovat investoineet niin suuriin kuin pieniin hankkeisiin.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Karjalan Sanomat
Vienanmeren ruskolevistä ravintolisiä ja kosmetiikkaa
Loppuvuoteen 2025 mennessä Kontupohjan piirissä käynnistetään tehdas, jossa valmistetaan ravintolisiä ja kosmetiikkaa Vienanmeren ruskolevistä.
Karjalan Sanomat
Matkailualan verotulot kasvoivat yli puolella
Karjalan talousministeriön arvioiden mukaan Karjalassa kävi viime vuonna 1,3 miljoonaa matkailijaa ja niiden määrän odotetaan kasvavan.
Karjalan Sanomat
Marjat tuovat hyötyä tabletteinakin
Karjalassa tuotetaan uusia ravintolisiä. Tabletit sisältävät 65 prosenttia puolukkaa ja mustikkaa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana