Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Natalja Sinitskaja
14.03.2025
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova
Priäžän školan kuvvenden kluasan lapset karjalan kielen opastajan Julija Stafejevanke (nelläs hurualpäi) da suomen kielen opastajan Arina Jefimovanke (randimaine oigiel). Kuva: Ol’ga Smotrova

Priäžy on vahnu karjalaine kylä da Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah, himoitti tiijustua, opastetahgo karjalan kieldy priäžäläzile lapsile da rakkahalgo hyö opastutah muamankieleh.

Škola Priäžäs on ravei da seizou keskikyliä. Vai pollet kynnykses piäliči, näet Nevvostoliiton urhoin Marija Melentjevan kuvan. Priäžän školale on pandu tämän priäžäläzen neidizen, kudai oli Ižänmuallizen voinan aigah tiijustelijannu, nimi.

Meijän tulduu školah oli väliaigu da lastu juoksendelemah oli menetiijämi. Ainos panemmo merkile, ku kylän školis lapset aivin luajitah tervehyön vakkinazile.

Vastavuimmo karjalan kielen opastajan kel. Anukselaine Julija Stafejeva vuvvennu 2000 loppi pedagouguopiston, 12 vuottu ruadoi Petroskoil lapsienpäivykois.

— Vuvves 2015 ruan Priäžän školas. Ruado miellyttäy, hos ruadua ei ole kebjei. Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis — ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh, midä da kui häi ruadau, hyvingo ellendi da tiedäy. A konzu opastetah jälles urokkoi, konzu lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, libo sih samah aigah hänel pidäy olla toizes kostas midätahto tostu ruadamas, sit tolkuu vähä midä on, sanou Julija V’ačeslavovna.

Erähis kluasois karjalan kieli on urokannu, toizis – ei urokannu. Se on ylen paha, sendäh ku konzu opastusaineh on urokannu opastettavu, lapsi tiedäy, ku hänes kyzytäh. A konzu opastetah jälles urokkoi,  lapsi voibi iče vallita, tulla vai olla tulemata, sit tolkuu vähä midä on.
Julija Stafejeva, karjalan kielen opastai

Priäžän školas on yksi karjalan kielen opastai, hänel on 59 opastujua. Lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessäh kluasassah.

— Toiči viizastelen, kohti sanuo — kielastelen, sanon lapsile, ku karjalan kieli heil on urokannu, hos opastusjärjestykses se ei ole urokannu. A minbo minä ruan, ku sanonen kohti, sit ei ni tulla. Sanommo, seiččemendes kluasas yksi čuassu on urokannu, toine čuassu ei-urokannu da seiččemendenny vuoros, sit lapset voijah olla tulemata, paheksiu Julija.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah – karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah. Anglien kieldy opastetah kaikile lapsile toizes kluasas algajen. Yhtelläh vahnembat voijah kieldävyö suomen dai karjalan kielen opastamizes algukluasois. Moizet lapset viijendes kluasas karjalan da suomen sijah ruvetah opastumah midätahto tostu. Julija V’ačeslavovnan sanoin mugah, enzimäzes kluasas karjalan kieldy opastetah ei-urokannu yhten čuasun, toizes kluasas da nelländessäh – kaksi čuassuu ei-urokannu. Kaksi vuottu peräkkäi yheksändes kluasas karjalua opastetah ei-urokannu.

Lapsen školah työndäjes vahnembil pidäy vallita, kudamua kieldy lapsele ruvetah opastamah — karjalan vai suomen. Jällespäi lapsi rubieu opastumah vallittuu kieldy školan loppussah.

Enne, Julija Stafejevan sanoin mugah, suomen kielen joukot oldih suurembat karjalankielizii. Nygöi tila on toizenmoine, vahnembat ainos vai puaksumbah vallitah karjalan kielen.

Priäžän piiris paiči Priäžän školua kieldy opastetah vie Jessoilas da Vieljärves. Jessoilas on 65 opastujua, kieldy opastau yksi opastai enzimäzes seiččemendessäh kluasassah. Vieljärvel on kaksi opastajua da 55 opastujua. Vieljärveläzet lapset opastutah karjalan kieldy enzimäzes yheksändessah kluasassah. Matemuatiekku on helpo: Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Kai opastuskirjat meil on olemas, ruadotetratitgi on. Vaigu aigua kielen opastamizeh on vähä, sendäh ruadotetrattilois kaikkii harjaituksii emmo kergie luadie, sellittäy Julia Stafejeva.

Muite lapset mielihyväl kävväh karjalan kielen urokoile. Hyvänny avunnu opastajale on karjalankieline ”Kipinä”. On olemas teatrustuudii, kuduas luajitah ozutelmii karjalan kielelgi.

Priäžän kanzallizen piirin kolmes školas muamankieldy opastuu 179 lastu. Kaikkiedah piirin kolmes školas opastuu 868 lastu.

— Täl nedälil meil algavuu Muamankielen dekuadu. Lapset ruvetah tansimah, piemmo Kalevalan päivän, Muamankielen päivän, ihastuksis sanelou Julija.

Konzu kyzyn, ongo hos kuduastahto kluasas lastu, kudamil kieli olis perehes kuultavannu.

— Toinah vai yksi lapsi, Rupin Matvei Pyhärvelpäi. Häi aktiivizesti yhtyy kaikenmoizih kilboih. Onnuako tunnetto hänen muaman — Jelena Ruppijeva, karjalan kielen opastuskirjoin kirjuttai.

Petroskoile ajajes mieles pyöri abei ajatus: rounoku kaikkie olis — suuri kolmekerroksine škola, opastai, opastuskirjat enzimäzes kluasas algajen školan loppuh suate. Roinnou kedä opastua.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Teemavuosi virittää kansojen yhteistyötä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden vuoden avajaiset pidetään Karjalassa virallisesti  27. helmikuuta. Kansojen seurat aikovat tehostaa toimintaansa ja yhteistyötään keskenään.
Karjalan Sanomat
Perinteisiä reseptejä, esineitä ja tarinoita
Karjalan vepsäläistä, karjalaista ja venäläistä perinneruokakulttuuria edistävän hankkeen toimijat kävivät Jyskyjärvellä ja Vuokkiniemessä.
Oma Mua
Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhäsellä illalla Petroskoin valtijonyliopiston opaštujat jo aikasešta huomenekšešta oltih valmehie ruatoh.
Karjalan Sanomat
Kiipeily on keino tutustua maailmaan
Petroskoilainen Aleksei Durjagin kiipesi Andien vuoristossa Argentiinassa sijaitsevan Aconcaguan huipulle. Se on läntisen pallonpuoliskon korkein kohta.
Karjalan Sanomat
Rotta: nuoret tekevät virkeää teatteria
Teatteriyhdistys tuo raikkaan tuulahduksen Petroskoin teatterielämään.
Oma Mua
Virujan kiven uale ni vezi ei piäze
Tiijonpäiviä vaste Oma Mua pagizutti kielentutkijua karjalastu Aleksandra Rodionovua ruadoh da elaigah nähte, tiijusteli hänen mielii karjalan kielen tulies aijas.
Karjalan Sanomat
Brendojevin perintö säilyy elävänä
Vuosi 2026 on julistettu Vladimir Brendojevin vuodeksi Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.
Karjalan Sanomat
Tekoäly haastaa nykykoulua
Karjalan piirien aineenopettajat ja koulutusalan asiantuntijat pitivät foorumissa oppitunteja, osallistuivat kasvatusopillisiin työpajoihin ja keskustelivat koulun nykyhaasteista.
Oma Mua
Karjalaisien perintehien jälkijä myöten
Pakkaiskuun lopušša – tuiskukuun alušša Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin ryhmä kävi enšimmäisellä työmatalla Vienan Karjalan kylih.
Oma Media
Божье слово для всех: библейские истории звучат на карельском языке
Послушать истории на собственном наречии карельского языка можно уже сейчас, перевод на ливвиковское наречие планируется завершить в ближайшее время.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana