“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”

“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”

Elina Potapova
03.09.2021
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportupidoloih kyläs.
Oksana Serebr’annikova oman koin rinnal Matkajärven rannal. Kuva: Elina Potapova / “Oma Mua”
Oksana Serebr’annikova oman koin rinnal Matkajärven rannal. Kuva: Elina Potapova / “Oma Mua”

Oksana Serebr’annikova rodivui Suojärven piiris Porajärven kyläh vuvvennu 1975. Vuvven peräs pereh lähti elämäh Veškelykseh, vuvvennu 1976 Oksanal rodih velli. Oksanan muamo, Tatjana Grigorjevna, on rodužin Veškelyksespäi, kogo ijän naine ruadoi buhgalterinnu sovhouzas da sen salbavuttuu kylän administratsies. Tuatto, Nikolai Aleksejevič, on rodužin Belomorskan piirispäi.

Oksanan perehes eligi hänen pruavobuabo da buabo, Fedosja Petrovna Sergejeva. Fedosjan juuret oldih pienes Ongomuksen kyläspäi, kudai on Veškelyksen lohkol. Omua buabua Oksana mustelou ruadajannu da hyväsydämellizenny naizennu, kudai pagizi vaiku karjalakse. Umbikarjalazennu olles buabo joga pyhänpäiviä pastoi piiruadu da joga suovattua lämmitti kylyy, tiezi luguloigi.

– Buabo vähän saneli omas endizes elaijas. Tiijän, ku voinan aigua pereh oli evakos Urualal, silloi bruavobuabal oli nelli lastu, yksi kudualois kuoli matkal. Evakos olles buabal pidi ruadua šahtas. Sit, ku minun pruavodied’oi, Fedosja Petrovnan tuatto, oli repressiiruittu, tiijustin vaiku kazvettuu, saneli Oksana.

Oksanan kodi seizou Veškelyksen keskučas Matkajärven rannal. Täs kois, kus naine eli lapsusaigua, nygöi häi eläy vaiku kezän aigua, talvel – fatieras kirpiččytalois. Puuhistu kodii vardoiččou Reks-koiru, kuduan Oksana löydi pihal da otti ičelleh. Kois eläygi kaksi kažii, yhten niilöis naine tabai koiran hambahis.

Pidäy olla vessel da paista lapsienke samal kielel. Pidäy äijy tiediä, sendäh ku lapset ainos midätähto kyzytäh. Hyvä opastai on ruadai da tirpačču.
Oksana Serebr’annikova

– Školan loppiettuu lähtin opastumah Petroskoih pedagouguyliopistoh lapsien kazvattajien tiedokundah, kus opastuingi karjalan kieldy. Muamankielen enzimäzenny opastajannu oli L’udmila F’odorovna Markianova. Ylen hyvä ristikanzu on, ylen äijäl suvaiččou omua muadu, karjalan kieldy da meidy opasti sih. A sit vie karjalua meile opasti Ol’ga Mihailovna Žarinova, saneli Oksana.

Yliopiston loppiettuu Oksana tuli ruadamah omah Veškelykseh. Naizel himoitti ruadua kazvattajannu lapsienpäivykois, ga silloi sie ei olluh välliä ruadopaikkua. Sendähneidine lähti ruadamah školah karjalan kielen opastajannu. Enzimäi Oksanal oli kaksi-kolme kluassua. Nygöi häi opastau karjalua kaikis kluasois. Školas on kaksi algukluassua, yhtes karjalua opastau Oksana, toizes – Nadežda Loginova. Juuri Nadežda rubei opastamah karjalua Veškelyksen školas 1990-luvul.

– Hyvä, ku tänäpäi karjalan kielen opastuskniigua liženöy. Enzimäi pidi iče keksiä harjaituksii lapsih niškoi. On mieldy myö, ku nygöi joga vuottu pietäh suomelas-ugrilastu luagerii Petroskois. Olis hyvä, ku karjalua opastujat lapset Karjalan eri čuppuloispäi voidas vastavuo puaksumbi, saneli Oksana.

Oksanua miellyttäy ruadua lapsienke:

– Sih niškoi ku olla hyvänny opastajannu, pidäy olla vessel da paista lapsienke samal kielel. Pidäy äijy tiediä, sendäh ku lapset ainos midätähto kyzytäh. Hyvä opastai on ruadai da tirpačču, on varmu Oksana Serebr’annikova.

Duumaičen, ku lapset tahtottas opastuo ielleh karjalua, ga vallitah toine ammatti, kudai pädis heile elokses.
Oksana Serebr’annikova

Oksanan endizien opastujien joukos on niilöigi, ket jatkettih opastuo karjalua yliopistos. Anastasija Afanasjeva nygöi ruadau karjalan da suomen kielen opastajannu Petroskoin valdivonyliopistos, Uljana Čaikina loppi baltiekkumeren filolougien ozaston da lähti ielleh opastumah Piiterih.

– Duumaičen, ku lapset tahtottas opastuo ielleh karjalua, ga vallitah toine ammatti, kudai pädis heile elokses. Hyö varatah, ku rodieu ylen jygei löydiä ruado karjalan kielen alal, paheksiu Oksana.

Školan loppiettuu brihat tavan mugah piästäh opastumah opistoloih, sanommo, avtodorogan tehnikumah. Erähät nuoret opastutah yliopistolois, sanommo, anglien kielen ozastol libo meččyinženieroin ozastol. Äijät nuoret tahtotah lähtie elämäh linnoih.

– Nygöi nuoret ei tulla rakkahal ruadamah školahgi. Läs kai meijän opastajat jo ollah eläkkeheläzet. Opastajua kyläs ei tävvy. Sanommo, hiimien opastai ajelou Veškelykseh Lahkolammespäi, matkua on piäl 80 kilometrii. Häi kävyy Veškelykseh kerran kahtes nedälis da ruadau huondekses ildassah. Fiiziekan opastai joga päiviä ajelou ruadoh Jessoilaspäi. Minähäi paiči karjalua opastan vie muantieduo da rahvaskundutieduo, saneli Oksana.

Nygäi kyläläzet ruatah enimyölleh školas, raududorogal, fermal, laukois da etnokul’tuurizes keskukses. Enne kyläs oli enämbi rahvastu, ruadoi sovhouzu, kus oli zverilöin da žiivatoin fermu. Kaksi vuottu tagaperin salvattihgi lapsien kodi, rahvas varatah, ku tuliel aigua salvatah školagi. Mulloi ei olluh ni yhty enzimäzen kluasan opastujua, tänävuon šlolah lähtöy kolme lastu. Lapsienpäivykois nygöi on läs 20 lastu.

Konzu olin nuori, en tahtonuh yliopiston jälles eliä Veškelykses. Oldih jygiet aijat da minul pidi tulla järilleh omah kyläh.
Oksana Serebr’annikova

Joga vuottu Oksana Serebr’annikova pidäy karjalan kielen kursiloi Veškelykse eläjih niškoi. Kursiloih kävyy 15-20 hengie. Joga vuottu Oksana kursuniekoin da školaniekoin kel yhtyygi Kummua sanot -rahvahien teatroin festivualih, kuduas ozutetah spektakliloi karjalan kielel.

Joudaval aijal Oksana pajattau karjalakse Veškelys-pajojoukos. Illoil naine kävyy fitneskerhoh etnokul’tuurizeh keskukseh, sie naizet yhtes harjatellah fitnessua videoloin mugah. Keskukses ruadau kaksi sportujoukkuo, päiväl harjaitellah sportua ruavahat naizet, illal – nuorembat.

– Konzu minä olin nuori, en tahtonuh yliopiston jälles eliä Veškelykses. Oldih jygiet aijat da minul pidi tulla järilleh omah kyläh. Nygöi en tahto eliä linnas, minul enämbäl miellyttäy eliä kyläs: tiä on hil’l’u, puhtas ilmu. Rahvas pietäh kyliä por’adnas, kabrastetah pihoi – luajitah kaikkie, gu Veškelykses olis hyvä eliä, sellittäy Oksana.

“Periodikan” abuniekku

Oksana Serebr’annikova ei ole bokas ni karjalankielizen julgavoloin luajindas. Häi auttau veškel’čoile Oma Mua -lehten tiluamizes. Oksanan puoleh kiändynet, ga kerras vastuau da auttau. Häi mielihyväl vastuau toimittajii omas kyläs, hommuau tilat da keriäy vastavuksele omamualazii.

Oksana da hänen opastujat ainos yhtytäh Kipinä-žurnualan kilboih. Heijän kilburuavot ollah parahii kielen da taijon puoles.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kirkkahine ohjelmistoineh.
Karjalan Sanomat
Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana