Orav i Uz’ voz’

Orav i Uz’ voz’

Ol’oi Kukeihine
20.12.2021
Sarn.
Kuva: Margarita Jufa
Kuva: Margarita Jufa

Tal’v om vilu necil vodel. Kova pakaine paukab irdal, lumi loštab kuti sarnas. Penikaižed lumitähthaižed hilläšti lankteba maha. Kaik živatad ištuba kodiš da varastaba Ut vot. Kaikutte vaumičese praznikaks, keitäb sömäd, čomitab kuzen da starinoičeb lapsile, kut ende praznuitihe Ut vot mecas.

Erased živatad magadaba tal’vel, toižed varastaba kezad ičeze urus. Oravad-žo magadaba vähän, a sid’ heraštuba. Nacein, tahtoiba ozatelda sebranikoid Uden vodenke.

Orav, mitte eläb neciš mecas, täl-ki vodel tahtoi heraštuda Udeks Vodeks i mända adivoihe. Jo kezal hän vaumiči lahjaoid sebranikoile: pähkmid, semnid da kuivid marjoid. Hän pani niid magaduzsijan rindale, miše äkkid lähtta adivoihe da olda praznikal aigoiš. Lujas navedib oravaine Ut vot. Navedib sada lahjoid, vastatas sebranikoidenke. Kaik živatad tedaba necidä da varastaba händast adivoihe.

Kanman Ut vot hired paneba stolale sömäd, jänišad toba magukahid marjoid da kuidud senid. Stol om čoma da bohat. Adivoiden keskes ei ole vaiše oravad. Jäniš sanub:

― Kus oravaine om? Hän joga voden tuleb adivoihe, a nügüd’ ei ole händast.

― Nacein, hän tahtoib üksnäze praznuida Ut vot, sanub hir’. Živatad varastiba vähän oravad i zavodiba praznuida, söda da joda.

Praznik mäni lujas veslas. Kaikile se tuli mel’he. Vaiše jäniš meleti oravan polhe, mikš hän ei tulend.

Ezmäižel voden päiväl vauged lumi loštab päiväižel, pud seižuba vauktoiš pövuiš. Čoma irdal om! Sebranikad läksiba irdale. Astuba hö mecadme, a vastha mäneb unekaz orav.

― Tervhen, sebranikad! Tuleb aig Ut vot praznuida. Mängam keitmaha sömäd da čomitamha kuzed. Pigai tuleb Uz’ voz’!

Sebranikad kacuhtiba toine toižehe i el’genziba, miše orav ei ehtind heraštuda Udeks vodeks.

― Oravaine, Uz’ voz’om jo tulnu, sanui hir’.

Orav ištuihe lumehe kündled sil’miš i ei voi nimidä sanuda. Sebranikad teziba, miše oravan täht nece praznik om lujas tärged. Ilma praznikata orav kogonaižen voden linneb opalas. Midä tehta? Jänišan päha tuli idei – tehta praznikan toižen kerdan oravan täht.

Živatad toiba sömäd, ken midä voi. Sebranikad tegiba čoman stolan, paniba lahjoid kuzen alle i zavodiba möst pajatada da kargaita. Jäniš kucui oravad adivoihe da sanui:
― Tämbei meil om Sebranikan päiv. Mö tahtoim, miše kaik meiden sebranikad saižiba lahjoid da oližiba ilokahad kogonaižen voden.

Tuli orav adivoihe, kus händast varastiba čomad lahjad da magukaz sömine, a ümbri kuzes seižuiba hänen sebranikad. 

― Nece om minun parahim Uz’ voz’! Spasib teile, sebranikad, miše tö teget necidä minun täht. Nece om parahim lahj, sanui oravaine da jokseškanzi horovodha.

Siš aigaspäi mecas eläb hüvä tradicii – kaiken holduda da abutada sebranikale.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana