Nykymaailma: Onko kansalliskielille tilaa?

Nykymaailma: Onko kansalliskielille tilaa?

Margarita Pehkonen
13.07.2022
Viime viikolla Moskovassa käsiteltiin maailman kantakansojen kielten asemaa. Kokemuksiaan jakoivat ekspertit yli 50 maasta. Konferenssista tulee perinteinen.
Kolmessa päivässä asiantuntijat eri puolilta maailmaa käsittelivät kantakansojen kielten käyttömahdollisuuksia elämän eri aloilla kuten esimerkiksi Internetissä. Kuva: Aleksey Kalinovsky
Kolmessa päivässä asiantuntijat eri puolilta maailmaa käsittelivät kantakansojen kielten käyttömahdollisuuksia elämän eri aloilla kuten esimerkiksi Internetissä. Kuva: Aleksey Kalinovsky

Onko kantakansojen kielille tilaa nykymaailmassa? Vastauksia tähän kysymykseen etsittiin Moskovassa viime viikolla pidetyssä kansainvälisessä kielikonferenssissa. 

— Tähän kokoontui asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Se tarkoittaa, että kantakansojen kielten säilyttämistä koskevat kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia koko maailmassa. Jokaisessa maassa on oma kokemuksensa kantakansojen kielten säilyttämisestä. Meillä kaikilla on paljon opittavaa toisiltamme, Venäjän kansallisuusasioiden viraston johtaja Igor Barinov sanoi konferenssin avajaisissa.

Konferenssi yhdisti yli 180 osallistujaa. Myös Karjala oli mukana tilaisuudessa. Tasavaltaa edusti Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja Larisa Tširkova.

— Konferenssi oli hyvä mahdollisuus jakaa kokemuksia kollegojen kanssa ja ymmärtää, mikä on kansalliskielten asema nykymaailmassa, Tširkova sanoo.

Jokaisessa maassa on oma kokemuksensa kantakansojen kielten säilyttämisestä. Meillä kaikilla on paljon opittavaa toisiltamme.
Igor Barinov, Venäjän kansallisuusasioiden viraston johtaja

Kolmessa päivässä asiantuntijat eri puolilta maailmaa käsittelivät kantakansojen kielten käyttömahdollisuuksia eri elämänalueilla. Lähes kaikki osanottajat korostivat, että kantakansojen kielten säilyttäminen on mahdotonta ilman niiden käyttöä verkossa ja digitaalisissa laitteissa.

— Maailmassa on yli 7 000 kieltä, mutta vain noin 5 500 kieltä voi käyttää tavalla tai toisella digitaalisessa maailmassa. Maailman yhteisön pitää laatia tekstintunnistus- ja konekäännösjärjestelmiä kantakansojen kieliä varten, amerikkalaisen Translation Commons -yrityksen perustaja Jannette Stewart kertoo.

Venäläinen kieliaktivisti Andrei Tšemyšev on Stewartin kanssa samaa mieltä.

— Konekäännösjärjestelmien lisäksi kantakansojen kielille pitää laatia kansalliskielten näppäimistöasetteluita, puhesyntetisaattoreita ja puheentunnistuksen sovelluksia, Tšemyšev korostaa.

Tšemyšev on toteuttamassa lukuisia hankkeita, jotka parantavat kansalliskielten verkkokäyttöä. Hänen ansiostaan marin kieltä puhuvilla on mahdollisuus käyttää omaa kieltään tietokoneissa ja Internetissä.

— Marin kielen näppäimistöasetteluita voi käyttää kaikissa käyttöjärjestelmissä. Lisäksi mari on lisätty Yandex-hakujärjestelmän käännöspalveluun, kieliaktivisti sanoo.

Konferenssin aikana syntyneitä ideoita otetaan huomioon Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen Venäjän-ohjelman laajentamisessa.
Stanislav Bedkin, Venäjän kansallisuusasioiden viraston varajohtaja.

Kokemuksiaan kantakansojen kielten säilyttämisestä Moskovan konferenssissa jakoivat ekspertit yli 50 maasta. Järjestäjät korostavat, että konferenssi on kantanut hedelmää.

— Konferenssin aikana syntyneitä ideoita otetaan huomioon Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen Venäjän-ohjelman laajentamisessa, Venäjän kansallisuusasioiden viraston varajohtaja Stanislav Bedkin huomautti tilaisuuden päättäjäisissä.

Kielikonferenssin järjestäjien mukaan tilaisuudesta tulee perinteinen.

— Konferenssi pidetään kerran kahdessa vuodessa, Venäjän kansallisuusasioiden viraston johtaja Barinov tähdentää. 

Teemavuosikymmen on täynnä toiveita

Moskovan kielikonferenssista Venäjällä alkoi virallisesti Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmen, jota vietetään vuosina 2022—2032. Asiantuntijat sanovat toivovansa, että teemavuosikymmen tuo hyötyä kantakansojen kielille.

— Yksi tärkeimmistä alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen tehtävistä Venäjällä on kantakansojen kielten digitalisointi, Venäjän kansallisuusasioiden viraston edustaja Timur Tsybikov korostaa.

Venäjällä on hyväksytty teemavuosikymmenen ohjelma. Siihen kuuluu yli 60 tapahtumaa.

YK:n yleiskokous julisti Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenen vuonna 2019.



LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana