Kaikkiaan 30 nuorta ihmistä 12 Karjalan piiristä sekä Tverin alueelta osallistui kolmanteen EtnoPRO-foorumiin.
Neljän päivän aikana Petroskoissa ja Prääsässä pidetyssä foorumissa annettiin uusia tietoja kolmen aihepiirin mukaan. Ne koskivat käsitöitä, museotiloja ja kansalaistoiminnalle tarkoitettuja julkisia tiloja. Aikaa oli varattu myös työhön tulevien hankkeiden parissa eksperttien johdolla.
— Tulevaisuudessa yritän yhdistää it-insinöörin ammattini ja karjalaisen kulttuurin harrastukseni. Haluan luoda Yandex-hakukoneessa karjalasta venäjäksi ja venäjästä karjalaksi tekstejä kääntävän online-kääntäjän, sanoo Petroskoin yliopiston it-linjan opiskelija Darja Remšu.
Remšu on ollut Kostamuksen Viena-seuran jäsen ja osallistunut seuran, Kostamuksen ja Vuokkiniemen kylän karjalaisiin tilaisuuksiin monta vuotta. Foorumissa hän kävi kolmannen kerran.
Nuori Vladislav Safonov Sortavalasta tutkii Laatokan alueen vanhaa suomalaista arkkitehtuuria ja harrastaa kotiseudun historiaa.
— Laitan Venäjän Yandex-kartalle kohteita, jotka olen löytänyt matkustaessani Pohjois-Laatokan alueella. Tavoitteeni on oppia tekemään hankkeita. Projekti auttaisi minua kunnostamaan luontopolun Riekkalansaarella, Safonov suunnittelee.
Kiži-museon tapahtumamatkailua hoitavan osaston tiedottaja Anna Anhimova painotti luennoillaan sitä, että on tärkeää kehittää pieniä museoita maaseudulla.
— Pienten museoiden mahdollisuuksista täytyy kertoa nuorille ja nimenomaan niille, jotka asuvat maaseudulla. Ei voi sallia, että nämä museot häviäisivät, Anhimova sanoo.
— Oli iloista kuulla, että esimerkiksi Belomorskin ja Kemin museoissa on töissä nuoria asiantuntijoita, hän jatkaa.
Yhdellä luennollaan kouluttaja esitteli esimerkkejä siitä, miten ihmisen aistit auttavat museossa kävijöitä tutustumaan alueen kulttuuriperintöön.
— Nykyihmiset käyvät näyttelyssä mielellään silloin, jos siellä voi nähdä, kuunnella ja haistella esineitä interaktiivisessa muodossa, Anhimova kertoo.
Aihe oli läheinen tverinkarjalaiselle, 19-vuotiaalle Sofija Jevgrafovalle. Hän hakeutui tapahtumaan Karjalaan Marina-äitinsä ehdotuksesta. Hänen äitinsä esiintyi viime vuoden foorumissa. Lihoslavlin piirin Tšaškovon kylässä Jevgrafovin perhe esittelee turisteille ja vieraille karjalaista kulttuuria.
— Karjalainen talomme on sukutilamme, jonka isoisoisäni on rakentanut yli 100 vuotta sitten. Kerromme tverinkarjalaisten kulttuurista, perinteistä ja saunasta sekä tarjoamme karjalaista lounasta ja karjalanpiirakoiden työpajoja, Jevgrafova kertoo.
Foorumin järjestämisestä vastannut Aleksandra Anufrijeva Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriöstä sanoo, että aiheet kansalaistoiminnalle tarkoitetuista julkisista tiloista ja museotiloista sisältyivät tilaisuuden ohjelmaan ensimmäisen kerran.
— Aiheet ovat nyt ajankohtaisia. Kansalaisten julkiset tilat pienissä kunnissa ovat suosittuja paikkoja, joissa asukkaat voivat pitää yhdessä vapaa-aikaansa ja osallistua yhteisiin harrastuksiin ja aktiviteetteihin. Nämä tilat ovat kylissä pisteitä, jotka vetävät ihmisiä yhteen, Anufrijeva korostaa.
Museota koskeva aihe auttoi laajentamaan nuorten käsityksiä museon merkityksestä nykymaailmassa.
— Monet luulevat, että museo on jotain vanhanaikaista eikä siinä kannata käydä. Itse asiassa museo voi olla nykyaikainen ja interaktiivinen. Siitä voi tulla mukava vapaa-ajan viettopaikka, joka auttaa ihmisiä säilyttämään muistoa suvuistaan, kotipaikoistaan ja kotimaastaan, Anufrijeva sanoo.
Samaa mieltä on myös 18-vuotias Anna Martinkijan Kostamuksesta. Nyt hän on Karjalan kulttuuriopiston opiskelija.
— Esittelin foorumissa Vienan Karjalaa. Vietän paljon aikaa Vuokkiniemessä, jossa osallistun mielelläni karjalaisiin tilaisuuksiin ja pidän kyläkierroksia. Perheessäni puhutaan karjalaa, tyttö kertoo.
Kaksi vuotta sitten Petroskoihin Jaroslavlin alueelta muuttanut 31-vuotias Lina Ivanova etsi foorumista inspiraatiota, ideoita ja ystäviä.
— Lapsesta asti olen pitänyt karjalanpiirakoista. Voin sanoa, että olen muuttanut Karjalaan nimenomaan rakkaudesta karjalaista keittiötä kohtaan, Ivanova kertoo.
— Lisäksi olen alkanut opiskella itsenäisesti suomen kieltä, koska se on minusta karjalan kieltä helpompi ja suomen oppikirjojen valinta on monipuolisempi, hän jatkaa.
Ivanovaa kiinnostaa aihe kansalaistilojen perustamisesta. Hän itse järjestää suomenkieliset karaoke-tapaamiset, joissa käy suomea itsenäisesti opiskelevia petroskoilaisia.
— Kerran viikossa kokoonnumme kääntämään yhden uuden suomenkielisen laulun venäjäksi ja sillä tavalla opiskelemme suomen kieltä. Tapaamisen lopussa laulamme laulun suomeksi. Se tuo meille iloa, Ivanova kertoo.