Muisselmie lapšuošta

Muisselmie lapšuošta

Ilmi Karhu
21.06.2024
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova

Muamon opaštaja

Opaštaja oli nuori muštatukkani tyttö. Hiän oli Korpijärveštä, Levasen Vasselein Santra.

Šykyšyn lopušša aikaseh huomenekšella hiän tuli kyläh. Hiän käveli talošta taloh ta kirjutti vihkoh niijen nimet, ken ei šuattan lukie.

Šiitä opaštaja tuli meilä. Hiän kyšy meiltä lapšilta, missä tuatto ta muamo ollah. Vanhin čikko vaštasi, jotta tuatto on mečäššä ta tulou myöhäh, muamo on kolhosin navetašša lehmie lypšämäššä.

Illalla myö kaikin olima koissa. Tuatto kisko pärettä vakakši. Muamo šiivilöičči maituo viiliksi šavisih patasih. Illalla opaštaja tuli ta šano:

— Mie olen opaštaja. Mie tulin opaštamah niitä, ket ei šuateta lukie. Enšin tiijuššamma kirjaimet, šiitä rupiemma niitä kirjuttamah. Joka päivä otamma yhen kirjaimen. Šamana päivänä pitäy opaštuo šitä kirjuttamah. Talven lopušša jo šuatatta kirjuttua.

Tuatto šuatto lukie tai kirjuttua. Muamo hämmäšty. Opaštaja rauhotti häntä, šano, jotta hiän pitäy tuntija koissa.

Muamolla oli jo kahekšan lašta, konša hiän opaštu enšimmäisen kirjaimen. Myö istuma laučalla, kuuntelima, mitein muamo opaštu lukomah. Opaštaja leikkasi kirjaimet leheštä ta liimasi ne ikkunahakoh. Näin ne aina oltih näkösillä ta niitä oli helpompi muistua. Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. Šiinä myö iče niise opaštuma.

Kevyällä mamma šuatto lukie tavuamalla. Kun ei liene šuattan mitä, lapšet hänellä juohatettih. Šiitä muamo jo iče luki tai kirjutti. Täštä hyväštä hiän oli kiitollini opaštajalla.

Velleni ta koira

Aikaseh huomenekšella muamo šuorisi ruatoh. Hiän laški orrešta lattiella pärekätkyön, šielä velleni makasi. Milma hiän lujah varotti:

— Šie kačo vellieš. Šyötä häntä, konša noušou. Elä šorra lattiella.

Muamo jätti miula patasen huttuo ta kuato kuppih maituo. Vellellä pullošša niise oli maituo ta pullon viereššä tutti.

Konša päivä valkoni, mie otin vaššan ta pyyhin lattien. Šiitä panin ruhkat hellah ta vein vaššan kosinon alla.

Velli makasi kätkyöššä. Mie kohennin hänen peitettä, kučuin Halli-koiran ta käsin varteija lašta. Iče avasin hil’l’akkaiseh oven, mänin pihalla ta panin ovella koivusen kolikanvarren pönkäkši. Mie juoksin kiirehešti nurmikolla toisien lapšien luo. Šielä mie unohin vellen. Vašta iltapäivällä muissin häneštä.

Konša mie tulin kotih, poikua ei näkyn missänä. Ečin häntä joka paikašta ta löysin rappusien alta. Halli makasi rappusien alla, a hänen šylissä oli lapši. Kun Halli huomasi miut, hiän urahti vihasešti. Mie mänin, šieppasin vellen yškäh ta kiirehešti vein hänet kotih. Šyötin häntä maijolla tuttipullošta. Šiitä mie iče šöin muamon varuštamat ruuvvat. Kerkisin asiet korjata, ta jo i muamo kotih tuli.

Miula oli häpie, šentäh kun muamuo mie petin. A Halli šen jälkeh ei tahton ni tuntie milma.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan Sanomat
Uusia kaivosyrityksiä ilmestyy Karjalaan
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa tehtiin sopimukset uusien kaivosyritysten perustamisesta Karjalaan. Ne louhivat ja jalostavat marmoria, graniittia ja tuffiitteja.
Kodima
Pajata, meiden vepsän ma!
Ojatin randal Vidl-küläs regionoidenkeskeine vepsläine praznik “Elonpu” udes kerazi adivoid erazvuiččiš man čogišpäi.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana