Muisselmie lapšuošta

Muisselmie lapšuošta

Ilmi Karhu
21.06.2024
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova

Muamon opaštaja

Opaštaja oli nuori muštatukkani tyttö. Hiän oli Korpijärveštä, Levasen Vasselein Santra.

Šykyšyn lopušša aikaseh huomenekšella hiän tuli kyläh. Hiän käveli talošta taloh ta kirjutti vihkoh niijen nimet, ken ei šuattan lukie.

Šiitä opaštaja tuli meilä. Hiän kyšy meiltä lapšilta, missä tuatto ta muamo ollah. Vanhin čikko vaštasi, jotta tuatto on mečäššä ta tulou myöhäh, muamo on kolhosin navetašša lehmie lypšämäššä.

Illalla myö kaikin olima koissa. Tuatto kisko pärettä vakakši. Muamo šiivilöičči maituo viiliksi šavisih patasih. Illalla opaštaja tuli ta šano:

— Mie olen opaštaja. Mie tulin opaštamah niitä, ket ei šuateta lukie. Enšin tiijuššamma kirjaimet, šiitä rupiemma niitä kirjuttamah. Joka päivä otamma yhen kirjaimen. Šamana päivänä pitäy opaštuo šitä kirjuttamah. Talven lopušša jo šuatatta kirjuttua.

Tuatto šuatto lukie tai kirjuttua. Muamo hämmäšty. Opaštaja rauhotti häntä, šano, jotta hiän pitäy tuntija koissa.

Muamolla oli jo kahekšan lašta, konša hiän opaštu enšimmäisen kirjaimen. Myö istuma laučalla, kuuntelima, mitein muamo opaštu lukomah. Opaštaja leikkasi kirjaimet leheštä ta liimasi ne ikkunahakoh. Näin ne aina oltih näkösillä ta niitä oli helpompi muistua. Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. Šiinä myö iče niise opaštuma.

Kevyällä mamma šuatto lukie tavuamalla. Kun ei liene šuattan mitä, lapšet hänellä juohatettih. Šiitä muamo jo iče luki tai kirjutti. Täštä hyväštä hiän oli kiitollini opaštajalla.

Velleni ta koira

Aikaseh huomenekšella muamo šuorisi ruatoh. Hiän laški orrešta lattiella pärekätkyön, šielä velleni makasi. Milma hiän lujah varotti:

— Šie kačo vellieš. Šyötä häntä, konša noušou. Elä šorra lattiella.

Muamo jätti miula patasen huttuo ta kuato kuppih maituo. Vellellä pullošša niise oli maituo ta pullon viereššä tutti.

Konša päivä valkoni, mie otin vaššan ta pyyhin lattien. Šiitä panin ruhkat hellah ta vein vaššan kosinon alla.

Velli makasi kätkyöššä. Mie kohennin hänen peitettä, kučuin Halli-koiran ta käsin varteija lašta. Iče avasin hil’l’akkaiseh oven, mänin pihalla ta panin ovella koivusen kolikanvarren pönkäkši. Mie juoksin kiirehešti nurmikolla toisien lapšien luo. Šielä mie unohin vellen. Vašta iltapäivällä muissin häneštä.

Konša mie tulin kotih, poikua ei näkyn missänä. Ečin häntä joka paikašta ta löysin rappusien alta. Halli makasi rappusien alla, a hänen šylissä oli lapši. Kun Halli huomasi miut, hiän urahti vihasešti. Mie mänin, šieppasin vellen yškäh ta kiirehešti vein hänet kotih. Šyötin häntä maijolla tuttipullošta. Šiitä mie iče šöin muamon varuštamat ruuvvat. Kerkisin asiet korjata, ta jo i muamo kotih tuli.

Miula oli häpie, šentäh kun muamuo mie petin. A Halli šen jälkeh ei tahton ni tuntie milma.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana