Mitali on painava

Margarita Pehkonen
02.04.2026
Petroskoista kotoisin oleva ampumahiihtäjä Uljana Tšerepanova voitti pronssia Tjumenissa pidetyssä Venäjän mestaruudessa. Hän onnistui supersprintissä.
Uljana Tšerepanovan mukaan hän ymmärsi päässeensä mitaleille vasta sen jälkeen, kun oli ylittänyt maaliviivan. Vasemmalla ampumahiihtokilpailujen juontaja Dmitri Gubernijev. Kuva: Karjalan ampumahiihtoliiton VKontakte-sivu
Uljana Tšerepanovan mukaan hän ymmärsi päässeensä mitaleille vasta sen jälkeen, kun oli ylittänyt maaliviivan. Vasemmalla ampumahiihtokilpailujen juontaja Dmitri Gubernijev. Kuva: Karjalan ampumahiihtoliiton VKontakte-sivu

”Tunnen tämän tytön. Hän on mahtava! On hienoa nähdä kilpailuraportissa uusia nimiä”, kertoi Venäjän ampumahiihtomestaruuden kymmenkertainen voittaja Natalia Ševtšenko Matš TV -televisiokanavan lähetyksessä ampumahiihtäjästä Uljana Tšerepanovasta.

Karjalasta kotoisin oleva Tšerepanova voitti pronssimitalin Tjumenissa pidetyssä Venäjän ampumahiihtomestaruudessa. Hän onnistui supersprintissä.

— Vasta maaliviivan ylitettyäni ymmärsin, että voitin mitalin ja pääsin korokkelle. En vieläkään voi uskoa, että ylsin sellaiseen saavutukseen. Mitali on painava, Tšerepanova kertoi Karjalan Sanomille.

Maaliviivan Tšerepanova ylitti ajalla 21:56. Hän sai pronssia, mutta hänellä oli mahdollisuus voittaa hopeamitali. Viimeisen pystyammunnan jälkeen hän lähti ladulle ensimmäisenä, mutta kierroksella hänet ohittivat kultaa voittanut Natalia Ševtšenko ja hopeamitalin saanut Anastasija Halili. Halili ohitti Tšerepanovan alle kilometri ennen maaliviivaa.

— Vaikeinta oli olla ajattelematta, että en voi kilpailla parhaiden tyttöjen kanssa. Ei ole häpeä, että en sijoittunut toiseksi. Se on sysäys kehitykselle ja uusille saavutuksille, urheilija huomauttaa.

Vaikeinta oli olla ajattelematta, että en voi kilpailla parhaiden tyttöjen kanssa.
Uljana Tšerepanova, ampumahiihtäjä

Supersprintti koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisenä käydään karsintakilpailu. Se on väliaikalähtökilpailu, josta 30 parasta selviytyy loppukilpailuun. Loppukilpailussa karsinnat läpäisseet urheilijat lähtevät yhteislähtönä. Molemmat kilpailut järjestetään yhtenä päivänä.

— Superspintti on erittäin vaikea kilpailulaji. Matka on lyhyt. Se tarkoittaa, että vauhti ladulla on kova ja urheilijan on ammuttava nopeasti keskittyen samalla ammunnan tarkkuuteen.

Karsintakilpailussa Tšerepa nova ampui yhden ohilaukauksen pystypaikalta. Hän ylitti maaliviivan ajalla 12:21 ja sijoittui 17:ksi. Loppukilpailussa urheilija ampui yhden ohilaukauksen makuupaikalta.

— Todennäköisesti karsintakilpailu tuntui loppukilpailua vaikeammalta, koska en ollut varma, pääsisinkö finaaliin, Tšerepanova kertoo.

Valmentajat päättivät osallistuvani myös viestiin ja sekaviestiin. Yritin olla hyödyksi joukkueellemme.
Uljana Tšerepanova, ampumahiihtäjä

Tähän mennessä pronssi supersprintissä on ollut suurin saavutus Tšerepanovan uralla. Supersprintin jälkeen Karjalasta kotoisin oleva ampumahiihtäjä kilpaili muissakin lajeissa.

— Valmentajat päättivät osallistuvani myös viestiin ja sekaviestiin. Yritin olla hyödyksi joukkueellemme, hän sanoo.

Sekaviestissä Tšerepanova oli joukkueensa ensimmäisenä viestinviejänä. Joukkue sijoittui 9:ksi. Naisten viestissä hän olisi joukkueessaan neljäntenä viestinviejänä, mutta tiiminsä lopetti kilpailunsa aikaisin.

Sääntöjen mukaan yhteislähtökilpailuun pääsee 30 parasta ampumahiihtäjää. Supersprintin tulosten ansiosta Tšerepanova sai mahdollisuuden kilpailla tässä lajissa ja ylitti maaliviivan 14:nä.

Uljana Tšerepanova on syntynyt Petroskoissa vuonna 2001. Nyt hän asuu Pietarissa, jota hän edustaa kilpailuissa.

— Olin päässyt yliopistoon ja muutin Petroskoista suurempaan kaupunkiin, ampumahiihtäjä kertoi Matš TV -televisiokanavan lähetyksessä.

Uljana Tšerepanova opiskelee Lesgaftin valtiollisessa liikuntakasvatus-, urheilu- ja terveysyliopistossa.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Karjalan Sanomat
Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Venäjällä toteutetaan projektia, jonka aikana ammattinäyttelijät äänittävät satuja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Myös Karjala on mukana hankkeessa.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset auttavat veteraaneja kotitöissä
Vapaaehtoiskampanja järjestetään 1.–10. toukokuuta. Yli 60 opiskelijaa lähtee Kontupohjan, Pitkärannan, Prääsän ja Suojärven piireihin.
Oma Mua
Iäniarhiival – 70 vuottu: rahvahan iändy tallendukseh
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan iäniarhiival tänä vuon täydyy 70 vuottu. Nygöi se on Ven’an Luodehalovehen kuulužin arhiivu, kuduas säilyy enämbi 4 000 čuasuu eriluadustu ainehistuo.
Karjalan Sanomat
Kulttuurirakennuksiin panostetaan ja infraa korjataan
Karjalan päämies kiinnitti raportissaan erityistä huomiota kulttuurin kehitykseen.
Karjalan Sanomat
Animaatio tukee karjalan kieltä
Jessoilassa toimiva Valgien kodine -animaatiostudio on täyttänyt 20 vuotta. Studiossa on tehty 19 animaatiota, joista seitsemän on karjalan kielellä.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana