Ministeri Kiseljov: Karjalan Sanomat historian peilinä

Margarita Pehkonen
03.10.2025
Karjalan Sanomien 105-vuotisjuhlan kynnyksellä keskustelimme Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministerin kanssa lehden roolista sekä karjalan, vepsän ja suomen kielten tuesta tasavallassa.
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov on varma, että tekoäly voi auttaa toimittajien työssä. Kuva: Jekaterina Jeremejeva
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov on varma, että tekoäly voi auttaa toimittajien työssä. Kuva: Jekaterina Jeremejeva

Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan historian peili. Sitä mieltä on Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov.

― Karjalan Sanomat on täyttänyt 105 vuotta. Se on mahtava ikä. Lehti on tasavaltamme ikätoveri. Lehdestä löytyy informaatiota siitä, miten Karjalan tasavalta on kehittynyt 105 vuoden aikana, Kiseljov kertoo.

Hänen mukaansa lehti on antanut merkittävän sysäyksen Karjalan kansalliskulttuurin kehitykselle.

― Lehden sivuilta löytyi muun muassa Jalmari Virtasen, Taisto Summasen, Nikolai Laineen, Ortjo Stepanovin, Jaakko Rugojevin ja muiden tunnettujen kirjoittajien ja runoilijoiden teoksia. He joko työskentelivät lehden toimituksessa tai tekivät yhteistyötä toimituksen kanssa avustajina, ministeri sanoo.

Karjalan Sanomat on täyttänyt 105 vuotta. Se on mahtava ikä. Lehdestä löytyy informaatiota siitä, miten Karjalan tasavalta on kehittynyt 105 vuoden aikana.
Sergei Kiseljov, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri

Karjalan Sanomat ilmestyy printtilehtenä kerran viikossa, mutta uutisaineistoa ja artikkeleita suomen kielellä julkaistaan myös verkossa, Oma Media -portaalissa. Verkkosivuilla on Karjalan Sanomien osio. Lisäksi verkossa julkaistaan uutisia ja artikkeleita karjalaksi ja vepsäksi. Materiaalit ilmestyvät Kodima- ja Oma Mua -lehtien osioissa.

― Olen varma, että painetut lehdet ja verkkosivusto täydentävät toisiaan. Toiset haluavat lukea uutisia mahdollisimman nopeasti. Tavallisesti sellaiset ihmiset lukevat uutisia verkosta. Toiset ihmiset pitävät painettujen lehtien lukemisesta ja odottavat printtilehtien uusien numeroiden ilmestymistä, Kiseljov huomauttaa.

― Teknologiat muuttuvat ja kehittyvät. Sekä painettujen lehtien että verkkoportaalin toimittajien pitää seurata nykyteknologioiden kehitystä ja ottaa nämä teknologiat käyttöön työssään, hän lisää.

Esimerkiksi Yandex kääntäjä -verkkokääntäjän kehittäjät toivovat karjalan ja vepsän kielten lisäämistä käännöspalveluun. Parhaillaan verkkokääntäjää varten Karjalassa kootaan livvinkarjalan ja vepsän kielikorpuksia.

― Tähän mennessä korpukseen on lisätty noin 40 000 lausetta karjalaksi ja venäjäksi ja yli 25 000 lausetta vepsäksi ja venäjäksi. Työ kestää vuoden 2026 loppuun saakka, ministeri kertoo.

Ministerin mielestä tekoäly voi auttaa toimittajien työssä, mutta se ei tee työtä ihmisten asemesta.

― Erittäin usein tekoäly vääristää käännetyn tekstin merkityksen. Se ei pysty tulkitsemaan ja kääntämään huumoria ja monia muita asioita.

Teknologiat muuttuvat ja kehittyvät. Sekä painettujen lehtien että verkkoportaalin toimittajien pitää seurata nykyteknologioiden kehitystä ja ottaa nämä teknologiat käyttöön työssään.
Sergei Kiseljov, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri

Media-alan lisäksi karjalan, vepsän ja suomen kieltä käytetään kulttuurialalla.

— Karjalassa järjestetään erilaisia kansalliskulttuurin kehittämiseen ja vähemmistökielten edistämiseen liittyviä tapahtumia. Monet niistä on tarkoitettu nuorille. Viime kesänä järjestettiin perinteinen EtnoPro -nuorisofoorumi. Tänä vuonna se pidettiin Petroskoissa ja Kostamuksessa, Kiseljov muistelee.

Suurta huomiota kiinnitetään myös vähemmistökielten lukemiseen oppilaitoksissa. Tasavallassa on päiväkoteja, joissa lapset lukevat kielten alkeita. Karjalaa, vepsää ja suomea opitaan kouluissa. Koulun jälkeen kielestä kiinnostuneet voivat jatkaa opintojaan Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksella.

Periodika-kustantamosta monitoimikeskus

Karjalan, vepsän ja suomen kieltä voi lukea myös kielikursseilla, jotka järjestetään sekä Petroskoissa että tasavallan piireissä online- ja offline-muodossa. Lähimuodossa kielikurssit on järjestetty Petroskoin Periodika-kustantamon tiloissa.

— Muutama vuosi sitten Periodika toimi vain lehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja julkaisevana kustantamona. Seitsemän viime vuoden aikana Periodikaan avattiin uusia osastoja ja nyt kustantamo toimii monitoimikeskuksena, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov kertoo.

Ministerin mukaan Periodikan kehitys jatkuu edelleen.

— Suunnitelmissa on avata Periodikan tiloihin nuorisokeskus ja etnokahvila, Kiseljov sanoo.


LIŽIÄ AIHIES
Kipinä
Karjalan kivikirjan šaloja arvellen
Tämän vuuvven kešällä täyttyy šata vuotta, kun Karjalan kallivoilla löyvettih vanhoja piiruššukšie.
Karjalan Sanomat
Tekoäly on oppinut vähemmistökieliä
GigaChat-niminen tekoälyjärjestelmä on oppinut yli 30 Venäjän kansojen kieltä. Tähän joukkoon kuuluu myös karjalan kielen kolme murretta.
Oma Mua
Čäijyllä
Omašša jutušša vuokkiniemiläini kirjuttaja Vašeli Mäkelä kertou muamoakan ta min’n’an eri kačahukšista lapšen kašvatukšeh.
Karjalan Sanomat
Tulvojan kylä on avoinna turisteille
Kižin saarelle matkustavat turistit kuuntelevat tarinoita äänisniemeläisellä murteella ja käyvät kudontapajassa.
Karjalan Sanomat
Miten saa miehet rakastumaan?
Kansallisen teatterin esittämä Carlo Goldonin komedia opettaa sitä. Ensi-ilta oli huhtikuun lopussa.
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana