Ministeri Kiseljov: Karjalan Sanomat historian peilinä

Margarita Pehkonen
03.10.2025
Karjalan Sanomien 105-vuotisjuhlan kynnyksellä keskustelimme Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministerin kanssa lehden roolista sekä karjalan, vepsän ja suomen kielten tuesta tasavallassa.
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov on varma, että tekoäly voi auttaa toimittajien työssä. Kuva: Jekaterina Jeremejeva
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov on varma, että tekoäly voi auttaa toimittajien työssä. Kuva: Jekaterina Jeremejeva

Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan historian peili. Sitä mieltä on Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov.

― Karjalan Sanomat on täyttänyt 105 vuotta. Se on mahtava ikä. Lehti on tasavaltamme ikätoveri. Lehdestä löytyy informaatiota siitä, miten Karjalan tasavalta on kehittynyt 105 vuoden aikana, Kiseljov kertoo.

Hänen mukaansa lehti on antanut merkittävän sysäyksen Karjalan kansalliskulttuurin kehitykselle.

― Lehden sivuilta löytyi muun muassa Jalmari Virtasen, Taisto Summasen, Nikolai Laineen, Ortjo Stepanovin, Jaakko Rugojevin ja muiden tunnettujen kirjoittajien ja runoilijoiden teoksia. He joko työskentelivät lehden toimituksessa tai tekivät yhteistyötä toimituksen kanssa avustajina, ministeri sanoo.

Karjalan Sanomat on täyttänyt 105 vuotta. Se on mahtava ikä. Lehdestä löytyy informaatiota siitä, miten Karjalan tasavalta on kehittynyt 105 vuoden aikana.
Sergei Kiseljov, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri

Karjalan Sanomat ilmestyy printtilehtenä kerran viikossa, mutta uutisaineistoa ja artikkeleita suomen kielellä julkaistaan myös verkossa, Oma Media -portaalissa. Verkkosivuilla on Karjalan Sanomien osio. Lisäksi verkossa julkaistaan uutisia ja artikkeleita karjalaksi ja vepsäksi. Materiaalit ilmestyvät Kodima- ja Oma Mua -lehtien osioissa.

― Olen varma, että painetut lehdet ja verkkosivusto täydentävät toisiaan. Toiset haluavat lukea uutisia mahdollisimman nopeasti. Tavallisesti sellaiset ihmiset lukevat uutisia verkosta. Toiset ihmiset pitävät painettujen lehtien lukemisesta ja odottavat printtilehtien uusien numeroiden ilmestymistä, Kiseljov huomauttaa.

― Teknologiat muuttuvat ja kehittyvät. Sekä painettujen lehtien että verkkoportaalin toimittajien pitää seurata nykyteknologioiden kehitystä ja ottaa nämä teknologiat käyttöön työssään, hän lisää.

Esimerkiksi Yandex kääntäjä -verkkokääntäjän kehittäjät toivovat karjalan ja vepsän kielten lisäämistä käännöspalveluun. Parhaillaan verkkokääntäjää varten Karjalassa kootaan livvinkarjalan ja vepsän kielikorpuksia.

― Tähän mennessä korpukseen on lisätty noin 40 000 lausetta karjalaksi ja venäjäksi ja yli 25 000 lausetta vepsäksi ja venäjäksi. Työ kestää vuoden 2026 loppuun saakka, ministeri kertoo.

Ministerin mielestä tekoäly voi auttaa toimittajien työssä, mutta se ei tee työtä ihmisten asemesta.

― Erittäin usein tekoäly vääristää käännetyn tekstin merkityksen. Se ei pysty tulkitsemaan ja kääntämään huumoria ja monia muita asioita.

Teknologiat muuttuvat ja kehittyvät. Sekä painettujen lehtien että verkkoportaalin toimittajien pitää seurata nykyteknologioiden kehitystä ja ottaa nämä teknologiat käyttöön työssään.
Sergei Kiseljov, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri

Media-alan lisäksi karjalan, vepsän ja suomen kieltä käytetään kulttuurialalla.

— Karjalassa järjestetään erilaisia kansalliskulttuurin kehittämiseen ja vähemmistökielten edistämiseen liittyviä tapahtumia. Monet niistä on tarkoitettu nuorille. Viime kesänä järjestettiin perinteinen EtnoPro -nuorisofoorumi. Tänä vuonna se pidettiin Petroskoissa ja Kostamuksessa, Kiseljov muistelee.

Suurta huomiota kiinnitetään myös vähemmistökielten lukemiseen oppilaitoksissa. Tasavallassa on päiväkoteja, joissa lapset lukevat kielten alkeita. Karjalaa, vepsää ja suomea opitaan kouluissa. Koulun jälkeen kielestä kiinnostuneet voivat jatkaa opintojaan Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksella.

Periodika-kustantamosta monitoimikeskus

Karjalan, vepsän ja suomen kieltä voi lukea myös kielikursseilla, jotka järjestetään sekä Petroskoissa että tasavallan piireissä online- ja offline-muodossa. Lähimuodossa kielikurssit on järjestetty Petroskoin Periodika-kustantamon tiloissa.

— Muutama vuosi sitten Periodika toimi vain lehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja julkaisevana kustantamona. Seitsemän viime vuoden aikana Periodikaan avattiin uusia osastoja ja nyt kustantamo toimii monitoimikeskuksena, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov kertoo.

Ministerin mukaan Periodikan kehitys jatkuu edelleen.

— Suunnitelmissa on avata Periodikan tiloihin nuorisokeskus ja etnokahvila, Kiseljov sanoo.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Pomorien päivä Neva-joven rannoilla
Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä.
Karjalan Sanomat
Venäjän kansat mukaan saneluun
Suuri etnografinen sanelu on järjestetty tänä vuonna kymmenennen kerran. Kysymyksiin voi vastata lähi- tai etämuodossa 8. marraskuuta saakka.
Oma Mua
Forumin šilmänpistehenä oltih vepšäläiset
Šajekuun 19.—21. päivinä Petroskoissa vietettih Enšimmäini Venäjän vähälukusien kantakanšojen forumi.
Karjalan Sanomat
”Kesä tulee, tuuli tuulee, ilma muuttuu, sade suuttuu”
Lorukilpailu herätti suurta kiinnostusta, siihen saatiin 96 lorua. Kilpailu oli tarkoitettu suomea, karjalaa ja vepsää lukeville oppilaille ja heidän opettajilleen.
Karjalan Sanomat
Lastulevytehdas toimii jälleen
DOK Kalevala -lastulevytehdas on kunnostettu kokonaan viime vuoden tulipalon jälkeen. OSB-levyjen valmistus on alkanut uudelleen ja on jo päässyt täydelle teholle. Tehdas valmistaa 400 000 kuutiometriä lastulevyjä vuodessa.
Oma Mua
Lapsienkazvattai Priäžäspäi yhtyi kogo Ven’an kilbah
Bur’atien Ulan-Ude -linnas piettih kogo Ven’an kilbu “Paras muamankielen da literatuuran opastai – 2025”.
Karjalan Sanomat
Kulttuurin perään Kemerovosta Karjalaan
Maaseudun kulttuurityöntekijä -ohjelman avulla Aleksandra Prokofjeva muutti viime kesänä Sortavalaan. Hän työskentelee ohjaajana kulttuurikeskuksessa.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Oma Mua
Уnzimäzel tiijollizel laitoksel – 95 vuottu
Tänä vuon Karjalan ezmäine tiijolline instituuttu, tänäpäi – Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, täyttäy 95 vuottu.
Karjalan Sanomat
Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana