Miltä Kontupohjan kirkon ikonostaasi näyttää?

Miltä Kontupohjan kirkon ikonostaasi näyttää?

Jelena Maloduševa
01.06.2024
Uspenskin kirkon ikonostaasin kunnostushanke on edennyt puoleenväliin.
Kižin museon restauroija ja konservaattori Nadežda Kuusela on saanut valmiiksi Jeesuksen ylösnousemus: Kristuksen laskeutuminen helvettiin -ikonin konservointityöt. Kuva: Jelena Maloduševa
Kižin museon restauroija ja konservaattori Nadežda Kuusela on saanut valmiiksi Jeesuksen ylösnousemus: Kristuksen laskeutuminen helvettiin -ikonin konservointityöt. Kuva: Jelena Maloduševa

Jo tämän vuoden elokuuhun mennessä Kontupohjan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko eli Uspenskin kirkko rakennetaan valmiiksi. Silloin tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun kirkko ja sen nelikerroksinen ikonostaasi tuhoutuivat tulipalossa elokuussa 2018. Kirkon ikonostaasissa oli 38 ikonia ja 20 kattoikonia.

— Vaikeus oli siinä, että kirkon ikonostaasi ja kattoikonit eivät olleet valtion omaisuus, vaikka Uspenskin puukirkko kuuluikin Venäjän valtiollisiin perintökohteisiin. Kirkon jälleenrakennuksen päärahoittaja oli valtio. Rahat uuteen ikonostaasiin on jo kerätty kaikin voimin. Rahaa kattoikonien entisöintiin ei ole vielä kerätty, Kižin museon restauroija ja konservaattori Nadežda Kuusela kertoo.

Kirkon ikonostaasin valmistusta hoitavat Moskovan Ortodoksisen Pyhä Tihonille nimetyn yliopiston kirkkotaidelaitoksen taidetyöpajan asiantuntijat. Lokakuussa 2022 he kävivät Kižin museon varastoissa tutkimassa ja kopioimassa Kohtupohjan mestari -ikonimaalaustyöpajan mestareiden maalaamia ikoneja.

Vierailu Kižin museossa auttoi taidetyöpajan asiantuntijoita valitsemaan maaleja ikoneja varten ja ymmärtämään, miten ikonit oli maalattu.

Konservoitu ikoni jää säilöön Kižin museon varastoihin, sillä siitä puuttuu osa kuvasta. Ikonia ei palauteta kirkkoon.
Nadežda Kuusela, Kižin museon restauroija ja konservaattori

Moskovalaisia asiantuntijoita on kiinnostanut erityisesti yksi ikoni, jonka he ovat löytäneet Kižin varastoista. Kyseessä on Jeesuksen ylösnousemus: Kristuksen laskeutuminen helvettiin -ikoni. Asiantuntijat tutkivat sen ja selvittivät, että se on aito ikoni Kontupohjan Uspenskin kirkosta.

Aikoinaan ikoni oli viety kirkosta Suomeen. Sitten sieltä se palasi taas Karjalaan.

Kižin museon kokoelmaan se pääsi vuonna 1983 Petroskoin Ristin ylentämisen kirkosta. Ristin ylentämisen kirkkoon tuotiin ikoneja Karjalan eri kirkoista Suuren isänmaallisen sodan jälkeen.

Tämän vuoden aikana Nadežda Kuusela on konservoinut ikonin. Hän on puhdistanut sen ja nyt ikonin alkuperäiset värit on saatu näkyviin. Lisäksi hän on vahvistanut sen pinnan, jotta vanha maali ei enää karisisi.

— Konservoitu ikoni jää säilöön Kižin museon varastoihin, sillä siitä puuttuu osa kuvasta. Ikonia ei palauteta kirkkoon. Konservoinnin aikana Kižin museossa kävi Venäläisen taiteen museon restauroija Anastasija Žuravljova. Hän otti maalinäytteet ja tutki maaleja laboratoriossa, Kuusela kertoo.

— Kävi ilmi, että paikallisten ainesten lisäksi ikonimaalarit käyttivät sinistä maalia, joka ilmestyi Saksassa vasta 1700-luvun alussa. Siis sen ajan mestarit käyttivät ajan tasalla olevia aineksia, hän selittää.

Ikonostaasissa on ikoneja, joista on onnistuttu tekemään kopioita suomalaisen taidehistorioitsijan Lars Petterssonin miehityksen aikana tekemien valokuvien pohjalta, ja asiantuntijoiden tarkasti valitsemia ikoneja.
Nadežda Kuusela, Kižin museon restauroija ja konservaattori

Uuden ikonostaasin malli tehtiin valokuvien sekä vuoden 1875 kirkkotavaroiden luettelon pohjalta. Luettelossa on tietoja kaikista ikoneista, jotka olivat ikonostaasissa. Siihen on kirjoitettu myös ikonien koot.

— Ikonostaasissa on ikoneja, joista on onnistuttu tekemään kopioita suomalaisen taidehistorioitsijan Lars Petterssonin miehityksen aikana tekemien valokuvien pohjalta, ja asiantuntijoiden tarkasti valitsemia ikoneja, Kuusela sanoo.

— Perinteisesti ikonit sijaitsevat ikonostaasissa niin, että ylin rivi on apostolien rivi, keskeinen tai keskeiset rivit ovat profeettojen rivit ja alin on esi-isien rivi. Esi-isien rivin ikonit puuttuivat Uspenskin kirkon ikonostaasista, hän lisää.

Kuuselan mukaan puuttuvat ikonit vietiin luultavasti maan museoihin Neuvostoliiton ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Uspenskin kirkon entisöinnin seuraava jakso on kattoikonien valmistus.

— Uspenskin kirkossa pitää entistää yhteensä 21 kattoikonia. Kirkossa keskeisen ikonin ympärillä oli 16 ikonia ja vielä neljä kolmikulmaista ikonia sijaitsi nurkissa. Yksi kolmikulmainen kattoikoni oli ollut menetetty ennen tulipaloa, Kuusela selittää.

Kontupohjan Uspenskin kirkko mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1563. Vuonna 1774 oli rakennettu kirkon neljäs rakennus. Elokuussa 2018 kirkko paloi melkein kokonaan tuhopolton takia. Se oli 42 metriä korkea ja sijaitsi Äänisjärven Kontupohjanlahden niemellä.

Kontupohjan mestari: Mikä se  oli?

1700-luku Venäjän pohjoisessa oli ikonimaalauksen kukoistuskausi. Silloin Karjalassa rakennettiin paljon kirkkoja. Säilyneet kirkot todistavat, että sen ajan kirkkojen rakentajat olivat taitavia mestareita.

— 1700-luvulla oli myös ikonimaalareille kova kysyntä. Nimenomaan silloin kirkoissa alettiin käyttää kattoikoneja. Se on pohjoisen kirkkojen ominaisuus, Kižin museon restauroija ja konservaattori Nadežda Kuusela selittää.

1700-luvun loppupuoliskolla perustettiin Kohtupohjan mestari -ikonimaalaustyöpaja. Tutkijoiden mukaan työpajan ikonimaalaarit maalasivat ikoneja Äänisniemen moniin kirkkoihin.

— Kižin museon kokoelmassa on säilynyt yhdeksän työpajan ikonimaalarien maalaamaa ikonia. Ne ovat Kristuksen kirkastumisen kirkon ikonostaasin alimman rivin ikonit vuodelta 1759, Kuusela sanoo.

Kohtupohjan mestari -ikonimaalaustyöpajan nimen keksi suomalainen taidehistorioitsija Lars Pettersson. Hän tutki Suomen vanhaa kirkko- ja linna-arkkitehtuuria. Toisen maailmansodan aikana hän matkusti Äänisniemellä ja luetteloi yli 240 kirkon omaisuutta ja teki valokuvia niiden sisustuksesta.

— Pettersson väitteli tohtoriksi ja vuonna 1950 julkaisi Äänisniemen kirkollinen puuarkkitehtuuri -monografiansa. Siinä hän mainitsi ensimmäistä kertaa ikonimaalaustyöpajan, joka toimi Äänisenniemellä, ja käytti pajasta Kohtupohjan mestari -nimeä. Hän kertoi, että Kontupohjan Uspenskin kirkon ikonit olivat sen ikonimaalaustyöpajan maalaamia, Kuusela kertoo.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana