Metsänuudistus toteutuu suunnitellun mukaisesti
Pakotteet eivät vaikuta metsänuudistustöihin, sillä puuntaimien tuotanto on täysin kotimainen. Asiasta kertoi Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriön varajohtaja Aleksei Pavlov tasavallan lainsäädäntökokouksen istunnossa.
— Noin seitsemäntoista miljoonaa puuntaimea on kasvatettu Karjalan taimitarhoissa ja kasvihuoneissa vuosittain. Tämä määrä riittää metsänuudistamiseen.
Taimien kasvatukseen myönnetään nelisen miljoonaa ruplaa. Sitä paitsi yli 43 miljoonaa ruplaa myönnetään paloautojen ja –kaluston uusimiseen. Tasavaltaan hankitaan kotimaisia autoja, laitteita ja palokalustoja, jotka eivät riipu ulkomaisista myyjistä.
— Aikaisemmin hankittujen autojen joukossa on ulkomaisia laitteita ja palokalustoja. Aiemmin tai myöhemmin ulkomaisetkin laitteet menevät rikki. Hankimme tarvittavia varaosia venäläisiltä markkinoilta, Pavlov totesi.
Tänä vuonna tasavallassa on tarkoitus tehdä metsänuudistustyöt noin 23 000 hehtaarin alalla. Viime vuona metsänvuokraajat istuttivat puuntaimia yli 29 000 hehtaarin alalle.
Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriön antamien tietojen mukaan viime vuonna tasavallassa rekisteröitiin 299 metsäpaloa. Palojen jälkeen metsänuudistustyöt olisi tehtävä noin kolmen vuoden kuluttua, koska kulojen jäljiltä maaperä sisältää vähemmän kivennäisaineita.
Tulipaloista viime vuonna kärsineitä metsäalueita aiotaan kuitenkin tutkia ensi kesänä. Suunnitellaan, että metsänuudistusta olisi tehtävä 19 300 hehtaarin alalla.
— Ensisijaisesti metsää istutetaan asutusten lähelle Suojärven, Prääsän ja Segežan piireissä. Metsänuudistukset tehdään myös teiden varsilla metsäpaloista kärsineissä piireissä, varaministeri selitti.
Metsänuudistustyöt tehdään kansallisen Ekologia-hankkeen mukaan. Sen raameissa lopetetaan asutusten rajoissa olevat kaatopaikat ja siivotaan alueet roskista. Rahaa kaatopaikkojen lakkauttamiseen myönnetään liittovaltion budjetista.
Karjalan viranomaiset haluavat lopettaa vuoteen 2024 mennessä kaksi kaatopaikkaa, jotka sijaitsevat Puudosissa ja Belomorskissa.
Puudosin lähellä olevalla kaatopaikalla jätteiden määrä on noin 80 000 kuutiometriä. Tarvitaan noin 128 miljoonaa ruplaa sen lopettamiseen. Kaatopaikan purkamisen ensimmäinen vaihe alkaa tänä vuonna. Suunnitelmien mukaan Puudosin kaatopaikka lopetetaan kokonaan ensi vuonna.
Belomorskin tienoilla olevalla kaatopaikalla on noin 170 000 kuutiometriä jätteitä.
— Kaatopaikka on Vienanmeren lähellä. Paikan lopettaminen maksaa noin 355 miljoona ruplaa, Aleksei Pavlov kertoi.
Belomorskin kaatopaikan lakkauttamisesta on laadittu tarvittavat asiapaperit, jotka ovat nyt käsittelyssä Moskovassa. Hankkeen mukaan jätteet kuljetetaan tulevaisuudessa Segežan piirissä tai Kemin piirissä oleville kaatopaikoille.
— Uskoakseni vuoteen 2024 mennessä Karjalassa alkaa toimia lajitteluasema ja ajanmukainen kaatopaikka, joka aiheuttaa vähän ympäristövaikutuksia, Pavlov sanoi.
Viime vuonna Petroskoi sai 20 miljoonaa ruplaa jätesäiliöiden ostamiseen ja jätekatosten rakentamiseen Ekologia-hankkeen mukaan. Petroskoin kaupunkipiirikunnassa muodostuu noin puolet tasavallan kiinteiden talousjätteiden kokonaismäärästä, siksi se on ensimmäisenä saanut rahaa jätehuollon parantamiseen.
Viime vuonna kaupunkiin hankittiin 195 säiliötä ja rakennettiin 41 jätekatosta. Se on
viitisentoista prosenttia jätekatosten tarvittavasta määrästä.
Tänä vuonna Sortavala saa 20 miljoonaa ruplaa jätehuollon parantamiseen.
— Karjala tarvitsee 450 miljoonaa ruplaa, jotta samanaikaisesti hankittaisiin kaikkiin piireihin uudet jätesäiliöt ja rakennettaisiin ajanmukaisia vaatimuksia vastaavat jätekatokset.
Viime vuona sponsoreiden varoilla Segežaan rakennettiin kuusi jätekatosta. Tänä vuonna sponsori myöntää rahaa vielä kuuden katoksen rakentamiseen.
