Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla

Uljana Tikkanen
05.02.2025
Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.
“Viisahan piätinčän” järještäjä Anželika Božko (vaš.) ta luventojen esiintyjät Uljana Tikkanen, Irina Ustin, Natalja Anhimova ta Larisa Bagajeva. 6+ Kuva: Anna Filippova
“Viisahan piätinčän” järještäjä Anželika Božko (vaš.) ta luventojen esiintyjät Uljana Tikkanen, Irina Ustin, Natalja Anhimova ta Larisa Bagajeva. 6+ Kuva: Anna Filippova

Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.

“Viisaš piätinččä” on tietohuvituštapahtuma, missä valitun teeman mukah esitetäh 20-minuuttisie luventoja, a niijen välissä ihmiset voijah šeuruššella ta tuttavuštuo. Tapahtuman järještäjänä on Anželika Božko ta R’adom-tilan ruatajajoukko. 

Tämän vuuvven enšimmäini “Viisaš piätinččä” oli omissettu kotišeutuopilla ta Karjalan kantakanšoilla. Esiintymäh oli kučuttu oneganiemiläini sriäppijä Larisa Bagajeva, Pomorje-kotišeutuoppimusejon johtaja Irina Ustin, Šoutjärven vepšäläisien kotišeutuoppimusejon johtaja Natalja Anhimova ta karjalan kielen kurššien opaštaja Uljana Tikkanen.

Oneganiemiläini Larisa Bagajeva on perintehellisen keittijön šäilyttäjä. Hiän viettäy muasteri-oppija Karjalan eläjillä ta vierahilla šekä kertou oneganiemiläisistä perintehistä internetissä. 

— Vaikka olen šyntyn Petroskoissa, pien iččie alkuperäsenä oneganiemiläisenä. Miun šuvušša muamon ta tuaton puolešta kaikin oltih Oneganiemimualta šyntysin, ta šukukoti on M’alsinon kyläššä. Lapšuon mie vietin Šuurlahešša ta miula oli mukava noušša huomenekšella auttamah ämmyö šriäppie kalakukkoja, kalittoja, piiraita. Nyt kaikešta enemmän tykkyän ruisleipyä, šitä jokahini voit paistua omin käsin, kerto ičeštä Larisa.

Omašša luvennošša sriäppijä šaneli, mitein oneganiemiläiset keittijöperintehet erotah Karjalan toisien kanšojen ruokaperintehistä. 

Vuotena 2016 myö kollegojen ta spesialistien kera kirjuttima, ketä voipi pityä tovellisena pomorina.
Irina Ustin, Pomorje-kotišeutuoppimusejon johtaja

Esitykšeh naini tuli kanšallispuvušša.

Tilaisuoh tuli kakši musejojohtajua Karjalan piirilöistä: Natalja Anhimova Šoutjärveštä ta Irina Ustin Kemistä. 

Natalja Anhimova kerto vepšäläisistä, missä hyö eletäh, kuin äijän heitä nykyjäh on, mit uartehet šäilytäh vepšäläisien mualla. 

— Vepšäläiset šäilytetäh omua kulttuurie ta omie perintehie nykypäivinäki. A meijän musejolla še on piätarkotukšena. Olen varma, jotta konša työ tuletta vepšäläisellä mualla, tutuššutta musejoh šekä kävelettä vepšäläisien kylien katuja ta Onegan rantoja myöten, ni teijän šytämeh koko ikäh jiäy tämä toistumatoin šeutu, korošti Natalja.

Vepšäläiset šäilytetäh omua kulttuurie ta omie perintehie nykypäivinäki. A meijän musejolla še on piätarkotukšena.
Natalja Anhimova, Šoutjärven vepšäläisien kotišeutuoppimusejon johtaja

Irina Ustin koko ijän on elän Kemissä. Vuuvvešta 2011 hiän on Pomorje-musejon johtaja. Luvennošša naini niise oli pomorien kanšallispuvušša ta kerto, kuin šuuri on pomorien mua, mitein heijän elämäntapa eruou toisista Karjalan kanšoista, ta ken voipi pityä iččie pomorina.

— Vuotena 2016 myö kollegojen ta spesialistien kera kirjuttima, ketä voipi pityä tovellisena pomorina. Ihmisen pitäy elyä Vienan rannikolla yli kymmenen vuotta, šilloin ihmini tottuu vaikieh meri-ilmaštoh, šamoin hänen pitäy ošata kalaštua merellä, malttua ruatua perintehellisie käsitöitä, tietyä pomorien pakinatapua ta perintehellistä keittijyö šekä tahtuo lisätä tietoja pomorien kulttuurista ta istorijašta, šelitti Irina.

Joka esityš näytti, kuin äijän kallehie tietoja ta uartehie šäilyy Karjalan eri paikoissa.

Viimeni luvento oli omissettu karjalan kielen kurššien pitämisellä ta erityistä huomijuo oli annettu šyijen šelitykšellä, mintäh rahvaš nykyjäh valiččou karjalan kieltä opaššuttavakši. Rahvašta tulou kurššilla, šentäh kun kielen kautti kulttuuri šäilyy, šentäh kun on šuuri tahto pityä iččie karjalaisena ta omua iččie varoin tietyä kieltä, opaštuo kieltä ta šiitä opaštua lapšieki, eryähillä kieli tarviččou ruatuo tahi tutkimuštyötä varoin, a monet opaššutah vain šiitä šyyštä, jotta rakaššetah kaunista karjalan kieltä.

— Miula himotti kerätä yhteh tapahtumah karjalaisie, vepšäläisie, pomorilaisie ta oneganiemiläisie. Kerran mie esiinnyin Karjalan kanšallisešša musejošša ta tutuššuin Ustin Irinah, hiän heti šano, jotta tahtou esiintyö “Viisahašša piätinčäššä”. Niin šynty ideja. Ušon, jotta tapahtuman jälkeh vierahat lähetäh matkuštamah Karjalan piirilöih, vet pakinojen pitäjät niin lämpimäšti kerrottih omista kotipaikoista ta omašta ruavošta, kerto tapahtuman järještäjä Anželika Božko.

Joka esityš näytti, kuin äijän kallehie tietoja ta uartehie šäilyy Karjalan eri paikoissa ta kumpasie matkuštaja varmašti löytäy karjalaisien, vepšäläisien, oneganiemiläisien ta pomorien maita myöten kulkies’s’a.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Tekoäly on oppinut vähemmistökieliä
GigaChat-niminen tekoälyjärjestelmä on oppinut yli 30 Venäjän kansojen kieltä. Tähän joukkoon kuuluu myös karjalan kielen kolme murretta.
Oma Mua
Čäijyllä
Omašša jutušša vuokkiniemiläini kirjuttaja Vašeli Mäkelä kertou muamoakan ta min’n’an eri kačahukšista lapšen kašvatukšeh.
Karjalan Sanomat
Tulvojan kylä on avoinna turisteille
Kižin saarelle matkustavat turistit kuuntelevat tarinoita äänisniemeläisellä murteella ja käyvät kudontapajassa.
Karjalan Sanomat
Miten saa miehet rakastumaan?
Kansallisen teatterin esittämä Carlo Goldonin komedia opettaa sitä. Ensi-ilta oli huhtikuun lopussa.
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Karjalan Sanomat
Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Venäjällä toteutetaan projektia, jonka aikana ammattinäyttelijät äänittävät satuja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Myös Karjala on mukana hankkeessa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana