Petroskoin 36. koulun suomen kielen opettaja Tatjana Rigonen pitää Karjalan Sanomia hyödyllisenä työkaluna suomen kielen oppimisessa koulussa. Opettaja keksii juttuihin perustuvia kielellisiä tehtäviä eri luokille.
— Esimerkiksi 8.—9.-luokkien oppilaat lukevat ja kääntävät juttuja vakavista aiheista. Jos oppitunnilla puhumme tuotannosta ja teollisuudesta, niin luemme jutun tästä aiheesta, Rigonen sanoo.
— 6—7.- luokkalaiset suorittavat tehtäviä lehden Lasten maailma -sivulta. Kun koululaiset tutustuvat partitiivin käyttöön, pyydän heitä löytämään esimerkit jutuista. Luemme horoskooppia aina, kun oppitunnin aihe koskee ihmisen ominaisuuksia, opettaja kertoo.
Tänä lukuvuonna toimitus toimittaa keskiviikkoisin 165 lehteä kuuteen petroskoilaiseen kouluun, joissa opetetaan suomea.
Eniten kappaleita saa suomalaisugrilainen koulu, joka erikoistuu suomen, karjalan ja vepsän kielen opetukseen. Viime vuonna jaettujen numeroiden määrä oli melkein sama.
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella Karjalan Sanomat tilataan postitse myös Karjalan piirien kouluihin. Samalla tavalla kouluihin tilataan myös karjalankielinen Oma mua -lehti ja lasten Kipinä-aikakauslehti. Toimitukset kuuluvat Periodika-kustantamoon.
Petroskoin 36. koulu saa toimitukselta joka viikko 12 kappaletta lehteä. Lehdet tuodaan toimituksesta kouluun kustantamon autolla.
Opettaja Rigosen mukaan viime lukuvuonna lehden lukijoita oli hiukan enemmän kuin nyt, koska silloin suomen oppilaita oli myös 11. luokalla.
— Lapset iloitsevat, kun tuon oppitunnille Karjalan Sanomien tuoreita numeroita, opettaja sanoo.
Rigonen on ainoa koulun suomen kielen opettaja. Tänä lukuvuonna hän opettaa kieltä noin 120 lapselle 5.—9.–luokilla kaksi kertaa viikossa.
— Suomea opetetaan lyhyenä vieraana kielenä vain niillä luokillä, jotka lukevat pitkänä vieraana kielenä englantia. Tietysti lasten ei ole helppo lukea lehteä, sillä he eivät opi kieltä syvällisesti, opettaja täsmentää.
Rigosen mukaan monet koululaiset todella pitävät suomen kielen opinnoista, sillä oppitunneilla puhutaan muun muassa eri maista ja kaupungeita, kansojen kulttuurista ja perinteistä.
— Vaikeasta tilanteesta huolimatta koululaisten vanhemmat eivät ole kieltäneet lapsiaan lukemasta suomea. Koululaisilla ei ole mitään negatiivisia tunteita kieltä kohtaan, opettaja korostaa.
Tavallisesti suomen opetukseen erikoistuvissa kouluissa oppilaat lukevat 5.—8.–luokilla Kipinä-aikakauslehteä ja 9. luokilta lähtien Karjalan Sanomat -lehteä.
— Lehti auttaa oppilaita tutustumaan uusiin aiheisiin ja sanoihin sekä lehden kieleen, Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun suomen kielen opettaja Ksenija Dijeva sanoo.
Viikko sitten 28 yhdeksäsluokkalaista kävi opettajan kanssa kierroksella Periodika-kustantamossa. Viime viikolla Karjalan Sanomien toimitus piti koulujen suomen kielen oppilaille ja Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen opiskelijoille Avoimet ovet -tilaisuuden.
Se omistettiin lehden 105-vuotispäivälle.
Nuorille esiteltiin kustantamoa ja kerrottiin Karjalan tasavallan vanhimman ja Venäjän ainoan suomenkielisen sanomalehden Karjalan Sanomien historiasta ja nykypäivästä. Neljän päivän aikana kustantamossa kävi melkein 80 nuorta.
— 9. luokan oppilaat alkavat lukea Karjalan Sanomia varmasti jo lokakuussa. Lehteen tutustuminen alkaa selailemalla sen sivuja ja valitsemalla lukemiseksi juttuja, joiden aiheet ovat muita helpompia ja läheisempiä lapsille. Ne ovat etupäässä kulttuuriaiheisia juttuja, opettaja Dijeva kertoo.
Petroskoin valtionyliopiston neljännen vuosikurssin suomen kielen opiskelijat olivat Karjalan Sanomien teemavïïkolla ensimmäisiä vieraita, jotka kävivät tutustumassa Periodikaan ja lehden toimitukseen. Opiskelijoilla on riittävästi kielitaitoa, ja he kuuntelivat toimittajaoppaan kertomusta suomeksi.
— Osa yliopiston suomen opiskelijoista on syntynyt Karjalassa ja on lukenut suomea koulussa ennen yliopistoa, sanoo Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova.
Opettajan mukaan lehti auttaa nuoria tutustumaan sekä Karjalan elämään että myös suomen kieleen.
— Karjalan Sanomat on hyvä tietolähde Karjalasta ja maailmasta, Korobeinikova painottaa.
Pietarista kotoisin oleva neljännen vuosikurssin opiskelija Asja Titarenko ei ole ehtinyt tilata lehteä, ensi vuodeksi. Hän kertoo suomeksi, että aiemmin hän tilasi ja luki lehteä, kun kirjoitti kurssityötään suomen kielen omistusliitteistä.
— Luen mieluummin verkkolehtiä, koska ne ovat mielestäni painettuja mukavampia. Luen joskus Karjalan Sanomien artikkeleita Oma Media-portaalista, Titarenko sanoo.
Opiskelija Alina Ivanova on kotoisin Murmanskista. Hän tutustui lehteen ollessaan ensimmäisellä vuosikurssilla. Toisella vuosikurssilla hän teki kurssityötään sijamuotojen käytöstä ja löysi esimerkit siitä lehdestä.
— Lehti on mielenkiintoinen, siitä voi lukea eri aiheista, Ivanova toteaa. Opiskelijoiden mukaan yliopistoelämä on niin aktiivinen, että vapaa-aika on varattu eri tilaisuuksille.
— Ei ole yksinkertaisesti aikaa lukea lehteä, he sanovat.
Korobeinikovan mukaan ensi lukuvuonna kolmannen vuosikurssin opiskelija alkaa tutkia hänen johdollaan Karjalan Sanomien käyttöä suomen kielen lukemisessa kouluissa.
— Opiskelijat eivät ole tehneet tutkimusta siitä aiheesta koskaan, Korobeinikova huomauttaa.