Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”

Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”

Irina Zaitseva
30.08.2021
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyveh. Niin šynty Karielan koivune -kuoro.
“Karielan koivune” on Mel’nitsa Sampo -festivalin ainani ošallistuja. Kuva: Karielan koivu -kuoron VK-šivu
“Karielan koivune” on Mel’nitsa Sampo -festivalin ainani ošallistuja. Kuva: Karielan koivu -kuoron VK-šivu

Ruslan Gortsev on šyntyn Petroskoissa 1. pakkaiskuuta 1949. Hänen tuatto oli Vologdan alovehelta kotosin, a muamo šynty Vienanmeren rannalla. Noin kolmevuotisena Ruslan perehineh šiirty elämäh Kalinin-kaupunkih.

L’udmila Gortseva on šyntyn 3. elokuuta 1949 Kalininin alovehen Lihoslavlissa, kunne hänen vanhemmat tultih Lipetskin alovehelta. Lihoslavlin piirissä eläy eniten karjalaisie Tverin alovehella.

— Meijän šuurešša pereheššä oli viisi lašta. Elimä yhtehiseššä korttierissa. Meilä oli karjalaini nuapuri, kumpani rikeneh paisto šulččinoja, a pruasniekkoina potakka- tahi šuurmakalittoja ta kostitti lapšie. Karjalaini pakina kuulu nuapuripereheššä pihalla ta kaupaššaki, muistelou L’udmila Gortseva.

Iče Gortsevit ei ošata karjalan kieltä.

Koulun lopetettuo L’udmila Pavlovna piäsi Kalininin musiikkipedagogiseh opistoh. Šiinä hiän tutuštu Ruslanih. Opaššuttuo keškikoulun musiikin ta laulannan opaštajiksi, miäräykšen mukah hyö lähettih ruatamah Pihkovan alovehen Opočkan pedagogiseh opistoh, missä hyö ruottih vuosina 1969–1991.

Ruatovuosien aikana pariskunta ulkuota lopetti Nadežda Krupskajalla nimitetyn Leningradin kulttuuri-instituutin.

Kuoro ottau vaštah kaikkie, ket tykätäh laulamista ta kiinnoššutah karjalaisešta kulttuurista. Oša ryhmäštä iče opaštau karjalan kieltä, šentäh kun viimesenä vuotena Tverissä ei pietty karjalan kielen kurššija.
Anastasija Runtova, kuoron ošallistuja

Vuotena 1991 Gortsevit šiirryttih ruataman uuvveštah avattuh Lihoslavlin pedagogiseh opistoh, missä hyö ruattih vuoten 1994 šuaten.

— Vuotena 1994 meijät kučuttih Lihoslavlin kulttuuritaloh ohjuamah karjalaista Lauluški-ryhmyä. Nykyjäh ryhmän nimi on “Virži”. Šamah aikah ohjasima pedagogisen opiston Marjazet-ryhmyä ta venäläisen laulun kuoruo Kalašnikovo-posol’kašta. Vuotena 1997 šynty “Karielan koivune” ta meijät kučuttih ohjuamah ryhmyä, kertou L’udmila Pavlovna.

Vuotena 2019 L’udmila Gortseva šai Tverin alovehen kulttuuri- ta taitoalan kunnivoruatajan arvonimen.

Karielan koivune -kuorošša on 20 henkie, ka ei kaikilla heistä on mahollisuš šiännöllisešti käyvä harjotteluissa ta ošallistuo esitykših ruavon, perehen tahi tervehykšen takie. Ošallistujilla on 25—80 vuotta.

— Kuoron ošanottajat ollah Tverin alovehen eri piirilöistä kotosin. Kuoro ottau vaštah kaikkie, ket tykätäh laulamista ta kiinnoššutah karjalaisešta kulttuurista. Kuorošša on venäläisie ta karjalaisie artistoja. Vanhemmat karjalaiset on šynnytty karjalaisissa kylissä, hyö ošatah kieltä. A nuorempi šukupolvi on kašvan kaupunkissa. Yksi ošallistuja on Ukrainašta, yksi on Marin tašavallašta.

— Oša ryhmäštä iče opaštau karjalan kieltä, šentäh kun viimesenä vuotena Tverissä ei pietty karjalan kielen kurššija, kertou Tverin valtijonyliopiston ruataja ta kuoron ošallistuja Anastasija Runtova.

Ruslan Viktorovič pitälti ruato šäještäjänä, šoitti harpulla ta luati kuorošovitukšie. Ka valitettavašti vointi ei anna hänen iellähki ošallistuo kuoron elämäh. Ošanottajat käytetäh hänen luatimie šovitukšie.


L’udmila Smirnova on ukrainalaini, ka mielelläh laulau karjalan kielellä. Kuva: L’udmila Smirnovan arhiivašta


— Ohjuajien anšijošta ryhmäššä on lämpimie yštävällisie šuhtehie. Kaikki artistat šyväimellisyöllä otetah vaštah uušie ihmisie ta lämpimäšti muissellah niitä, ket mistänih šyyštä lopetetah harjotukšie kuorošša, kertou Anastasija Runtova.

Karielan koivune -kuoron ošanottajat harjotellah joka toiniarki ta nelläšpäivä alovehellisešša Proletarka-kulttuuritalošša.

— Mie olen šyntyn Ukrainan Černigovin alovehella vuotena 1966. Tulin Kalinin-kaupunkih vuotena 1986. Vuotena 2000 aloin käyvä Proletarka-kulttuuritalon kanšallisen tanššin ta laulun Jel’niček-ryhmäššä. Šiih aikah šäveltäjä ta tekstien luatija Anatolii Mališev kerto miula karjalaisešta kuorošta, šanelou kuoron artista L’udmila Smirnova.

— Enšimmäiseššä harjottelušša rakaššuin lumouttajah melodijah, arvautukšelliseh kieleh ta verrattomih ohjuajih L’udmila ta Ruslan Gortsevih! Kuorošša šytämeni ta šieluni levätäh. Mielelläni opettelen uušie lauluja vaikiella kielellä. Miula on mukavua ta rauhallista yheššä kuoron ošallistujien kera, hiän šanelou.

“Karielan koivune” esittäy lauluja karjalan kielen muilla murtehilla kiäntäy lauluja karjalan kielen toisista murtehista šekä venäjän ta šuomen kieleštä.

Kuoron ohjelmistoh kuuluu etupiäššä kanšallisie lauluja: “Kezriäjäzet”, “Läksin mie da pihalla”, “Darja-kezräjä”, “En tule”, “Armahane” ta muita. Lisäkši “Karielan koivune” esittäy lauluja karjalan kielen muilla murtehilla (esimerkiksi, Ivan L’ovkinin “Petroskoi”), kiäntäy lauluja karjalan kielen toisista murtehista šekä venäjän ta šuomen kieleštä.

— Monien laulujen luatijana oli Anatolii Mališev. Esimerkiksi “Karielan kieli”, “Pellolla kukkazet”. Jugie erotuš -lauluo iče Anatolii Ivanovič šoittuas’s’a harpulla esitti yheššä Vera Kutuzovan kera. Še esityš oli unohtumatoin artistismilta, innolta ta energetikalta. Nykyjäh kuoron ošallistujat opetellah Anatolii Mališevin Karielan koivune -lauluo, šanelou Anastasija Runtova.

Mihail Orlovin Armahazella-lauluo soolo esittäy Jevgenii Roslov. A L’udmila Gromova (Barhatova) — Karielan šana -lehen toimittaja, oppikirjojen luatija, karjalan kielen tutkija ta opaštaja šekä runoilija — kirjutti Oman koin ikkunat -laulun.

Kuoron ohjelmisto täytyy ni kiännökšien anšijošta. Vuotena 2020 Irina Novak kiänti Veikko Pällisen Pois pitäy männä -laulun tverinkarjalakši. Irina Petrovna niise kiäntäy tunnettuja venäläisie lauluja.

“Karielan koivune” esiinty Spirovan piirin Kozlovan kylän Oma randa- šekä Lihoslavlin piirin Tolmačun kylän Kalitta -karjalaisen kulttuurin festivaliloissa, ottau ošua eri tilaisukših: šuomelais-ugrilaisien kanšojen päiväh, muamonkielen päiväh, Kalevalan päiväh, rahvahan yhtevyön päiväh ta muih.

Kuoro on Moskovan Mel’nitsa Sampo -festivalin ainani ošallistuja. Tverin alovehella kuoron konserttija pietäh Proletarka-kulttuuritalošša, Tverin Maksim Gor’killa nimitetyššä alovehellisešša kirjaštošša ta karjalaisissa piirilöissä olijissa muissa kulttuurilaitokšissa.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kirkkahine ohjelmistoineh.
Karjalan Sanomat
Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana