Kylyttä ei voi elyä

Kylyttä ei voi elyä

Aleksandra Lesonen
04.09.2020
Kyly kaimasi karjalaista šynnynnäštä alkuan kuolomah šuaten. Šiitä ihmelliseštä taloušrakennukšešta, mih kuuluu äijän perinnehtä, kertou Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšen L’udmila Tihonova (Mäkelä).
Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki. Kuva: Ol’ga Melentjeva
Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki. Kuva: Ol’ga Melentjeva

Još karjalaini ei kylve šuovattana, niin hänellä on huikie ta mitä lienöy ei riitä. Kylyö, varšinki kešällä, lämmitettih kakši kertua netälissä: toiset serotana, toiset nellänäpiänä. A heinäaikana lämmitettih, jotta peššä hikie ta pölyistä heinäštä.

Kylyn avulla ei ainuoštah huolehittu puhtahuošta ta tervehyönhuollošta, vain liäkittih vaikka mitä pahavointie ta tautija. Kyly kaimasi karjalaista šynnynnäštä alkuan kuolomah šuaten. Kylyttä ei männyn mikänä tärkie tapahuš.

Enneinvanhah hyvin lämmitettyö kylyö käytettih “lapšenšuantaošaštona”. Ihmini šynty kylyššä, šiinäki hänet peštih enši kertua. Vanhan tavan mukah matkalaini heti kävi kylyššä šekä vierahanvaraisuon tavan mukah tulluilla vierahilla heti lämmitettih kylyö.

Karjalašša oli olomašša kakši kylylajie: šavukyly ta tavallini kyly. Alukši rakennettih šavukylyjä. Šemmosissa kylyissä kylpyhuonehešša ei ole šavutrupua ta kiukuašta šavu mänöy šuorah löylyhuoneheh. Vaštašeinäššä on tuuletušikkunana käytetty reikä, kummaista karjalakši šanotah reppänäkši. Lämmitettyö kylyn löylyhuonehta tuuletetah ta šiitä kylvetäh.

Nykyjähki on šavukylyn ihailijie. Šavuššetuilla šeinillä on erikoini hyvä haju. Šemmosie kylyjä vielä voipi nähä paikallisissa kylissä. Viime aikoina šuomelaisilla šavykylyššä käymini on šuosittu. Kiukuan tulikuumien kivien piällä kuatah vettä, šen jälkeh piäššetäh pois liikua löylyö ta nouštuo kylyn lauteilla vuotetah tulijua mielihyvyä.

Hyvä kylpömini piäštäy eri tautiloista. Vaššalla kylpömini, šilittämini, piekšämini, piiskuamini kuulutah hierontah, kumpani vahvistau verenkiertuo ei ainuoštah ihošša, vain šen allaki.
L’udmila Tihonova, Koštamuš

Kaikki vaššat ollah hyvät, valinta riippuu mieltymykšistä. Toisie miellyttäy koivuvašta, toiset tykätäh tammen-, kataja- tahi evkaliptivaštoja. On čiilahaisvaštojen ihailijieki.

Ka kuitenki karjalaisilla koivuvašta on paraš. Šillä on vereš ainutluatuni haju, kumpani jiäy iholla vielä muutoman tunnin. Ne, ket kylvetäh koivuvaššoilla ollah reippahie. Eterisien öljyjen ta parkitušanehien lisäkši koivun lehissä on C-vitamiini ta A-provitamiini. Koivuvašta ottau pois lihaš- ta nivelkipuo, še on korvuamatoin henkityšelimien šairaukšien ta bronhiitin aikana.

Još vašta on vereš šitä ei pie hauvottua, muiten še tulou jykiekši ta polttau lujašti. Kannattau vain huuhtuo vaštua. Kuiva vašta pitäy laškie kylmäh veteh 10-15 minuutiksi, a šiitä panna kuumah veteh pariksi minuutiksi.

Još vašta kuivo liikua, pitäy hautua šitä 10-15 minuuttie. Šen jälkeh veještä tulou hyövyllini notkie, kumpani lujentau tukkien juurie ta ottau pois keyhnyä.

Parahana aikana vaštojen varuštamista varoin pietäh Iivanan- ta Petrunpäivän välistä aikua (07. heinäkuuta – 12. heinäkuuta). Vaššakši kelpuau nuori matala puu, kumpasella on lehikkähie, pitkie ta notkeita okšie.


веник (2).jpg


Pitäy hyvin lämmittyä kiukua etukäteh. Še auttau lämmentyä kylpyhuonehen ta koko kylyn. Parahina pietäh koivun ta muijen lehtipuijen halkoja. Palettuo loppuh koivun halot annetah vähän hiilihappokaašuo.

Hyvä kylpömini piäštäy eri tautiloista, šitä tiijettih enneinki. Vaššalla kylpömini, šilittämini, piekšämini, piiskuamini kuulutah hierontah, kumpani vahvistau verenkiertuo ei ainuoštah ihošša, vain šen allaki. Še aktivoiččou hermotoimintua, jakau vertä, limfua ta kuvošnotkieta koko vartaluo myöten.

Hieronnašša on muutoma piäkeino. Esimerkiksi, vaššalla löyhkämini, näin vahvissetah kuuma ilma. Loyhkämini alotetah jalkateriltä, jatetah piäh šuaten ta šiitä tuaš šiirretäh jalkaterillä.

Muun keinon nimi on vahvistamini. Pikkusen košettuan ihuo vaštua heilutetah niin, jotta vašta liikkuis lopettamatta enšimmäistä lämmittämistä varoin.

Šilittyässä vartaluo kerätäh hikie ta kondensattie, jotta vašta imis iččeheš “kylymehuo” ta tulis lujemmakši, a vartalo šais hyövyllisie ainehie. On olomašša “vaštakompressin” keinoki – pitäy kiäntyä vašta ta painua šen kuumin ta kuivin puoli vartalon tarvittavua ošua vaššen.

Lisyä kylyritualiloista luve Oma Mua -lehen 33. numerošša.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana