Kusbo on parembi eliä?

Kusbo on parembi eliä?

Oles’a Omel’čenko
27.06.2022
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi
Minä da minun paras dovariššu Frančeska. Kuva on otettu Oles’a Omel’čenkon arhiivaspäi

Terveh kaikile! Minä olen Oles’a. Minul on 16 vuottu. Minä olen rodivunnuh Karjalah, Šuojun kyläh. Kuvvendessah kluassassah minä opastuin Ven’al, sit meijän pereh muuttihes Amierikkah, Kolorado-štuattah Denver-linnah. Minä rubein opastumah keskiškolas kerras kaheksandes kluasas, sildy ku Amierikas lapset lähtietäh školan kuvven vuvven ijäs. Školas on kaksitostu kluassua. Nygöi minä opastun korgies školan yhtestostu kluasas. Korgeviman školan taloi seizou erikseh, sie opastutah 9.-12. kluasoin opastujat. Meijän školan nimi on Cherry Creek, karjalakse se olis Višn’uojaine. Školas opastuu läs nelliä tuhattu eri kanzoin opastujua libo studentua, kui meidy sanotah. 


Anglien kieldy minä rubein opastumah kolmandes kluasas, ga Amierikkah tulduu minul oli ylen jygei opastuo. Puolivuottu minä käytin programmoi-kiändäjii, ga minun kieli rubei ruttoh paranemah konzu sain dovariššoi. Minun kluasas minä olen ainavo ven’alaine, ga školas on vie ven’alazii tyttölöi, kudamienke minä pien yhtevytty. Minun paras dovariššu on Frančeska, häi on rodužin Filippiinoispäi.

Mittumatbo ollah on Amierikan opastujat? Hyö pietäh tavallistu jogapäivästy sobua. Školis ei ole formusobua, amierikkalazet tytöt enimite pietäh kedoi, losinoi da hudi-paidoi. Täs tärgevimänny pietäh opastustu da komfortua. Ku paista Amierikan školan hyvis puolis, minä ezmäzekse mainiččizin sen, ku rahvas täs ollah tolerantnoit, se nägyy kaikes: sovas, kul’tuuras, ičenviendäs. Opastajat maltetah pidiä yhtevytty nygyaigazien lapsienke. Ezimerkikse, meijän anglien kielen opastai miss Filips ainos pidäy omas opastuspertis suurdu n’amumal’l’ua. Kiittäjes opastujua häi andau n’amungi, muga opastuo on vesselembi.


Konzu minä enzikerdua tulin školah, kummeksin, ku voin iče vallita opastuttavakse škola-aihiet: teatru, keramiekku, robototehniekku, programiiruičendu da m.i. Vie kummakse rodih, ku lapset tiä suajah ajokortit 15-vuvven ijäs da ajeltah školah iče omil mašinoil. Školan pihas ollah suuret parkipaikat, tilata ičelles paikku voibi opastusvuvven allus.

Argipäivinny minul on vähä joudavua aigua, tulen školaspäi vaiku illal. Nellän čuasun aigah. Lebopäivinny suvaičen olla dovarišoin libo oman perehen kel. Mennyt vuon kezäloman aigua olin oman buaballuo Karjalas. Myö puaksuh matkustelemmo. Mennyt vuon Rastavakse kävyimmö New Yourkah. Tänävuon Frančeska kučui minuu Rastavakse iččeh lyö gostih. Amierikkalazih niškoi Rastavu on tärgiembi pruazniekku migu Uuzi Vuozi, Rastavua pietäh 25. talvikuudu. Minulhäi lykysti: minä voin pruaznuija Amierikan Rastavua, Uuttu Vuottu da Ven’an Rastavua. 


Kolorado-štuatas on kummalline siä. Yhtenny talvipäivänny voi olla 14 gruadussii lämmiä, tossupiän – 6 gruadussii pakkastu da voi panna lundu. Konzu lundu panou ylen äijäl, urokoin algu eistetäh myöhembäh aigah, libo urokkoi nivouse ei pietä da škola salbavuu. Meijänke rinnal ollah vuarat, i kai keviäl, konzu lämbölita on enämbi 20 gruadussii, voibi lähtie vuaroih mašinal juamua myöte da čurata sie suksil libo lumilavval.

Minä ylen äijäl suvaičen Karjalua. Meijän jiäškuapal on vaiku yksi magniettaine, i sit on Karjalan gerbu. Karjalas minul on dovariššoi, kaččomattah kymmenen čuasun aigueroh, myö lövvämmö aigua pidiä yhtevytty. Myö pyzymmö meijän perindölöi, sanommo, Äijäksepäiviä kruasimmo jäiččii, Maidopyhälaskun nedälil pastammo čupukkoi. Karjalah tulduu suurel himol syön buaban piirualoi, räkkipäivinny muamo varustau okroškua. Huondesveroksehäi minä mielihyväl syön tostoi guakamolenke. Guakamole on pehmei avokado t’orkatun jäičänke. Minuu puaksuh kyzytäh: “Kusbo on parembi, Ven’al vai Amierikas?” Minä vastuan: “Hyvä on sie, kus ollah omat da dovarišat. Toinah, minä olen ozakas: minul niilöi on mollembis mualois”.  



LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Yksin yöt tullah meilä, yksin päivät valetah
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran Orvokki-teatteri esitti näytelmän Kalevala-eepossan mukah. Artistat käytettih kukloja ta kerrottih niijen avulla “Kalevalan” piätapahtumista ta šankariloista.
Kipinä
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Oma Mua
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana