Kuittijärven čuaritar toi onnie karjalaisilla
Vuokkiniemeššä piettih Mujeh-festivali. Šajekuun 11.—12. päivinä vanha runonlaulajien kylä šeiččementeh kertah otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Tänä vuotena mujeh oli myötämielini — yksikänä joukko ei jiänyn ilman pyyvvyštä.
Millä tämä pieni kala on niin kuulusa, jotta šen mukah on nimitetty kokonaini festivali? Šelveni, jotta mujeh kuulu aikoinah čuarin kruunajaispäivällisen ruokalistah, ta vielä tänäki päivänä mujeh ta šen mähnä ollah karjalaisien mielehisie ruokie.
Perintehellisešti mujehta pyyvvetäh šykyšyllä, konša še lähtöy kutoh. Šentäh festivalin järještäjät — kulttuurikehitykšen Sreda-keškuš — pietäh tapahtuma šajekuušša.
Tänä vuotena kilpailuh ošallistu kahekšan joukkuo. Šuovattailtana hyö lašettih verkot ta myöššyttih pyhänäpiänä rannalla pyyvvykšen kera. Voittaja valittih kolmen kilpailun tulokšien mukah: ken enemmän kalua šai, ken rutompah otti kaikki kalat verkošta ta puhašti ne.
Tuomaristo oli rehellini, tašapuolini ta lahjomatoin. V’ačeslav Guščin ta Pavel Garmujev on toimittu tuomariloina joka vuosi, ta tällä kertua heijän šeurah liitty partn’ori, Kl’ovoje mesto -yritykšen etuštaja Aleksei Kantsipko. V’ačeslav pani merkillä, jotta festivali houkuttelou yhä enemmän ihmisie, a mujeh tänä vuotena ui šuorah verkkoih.
Ošallistujie ta vierahie tervehittih kunnivovierahat: kaupunkipiirin hallinnon etuštajat, Karjalan lakienluajintakokoukšen etuštaja šekä “Karjalan pelletin” toimitušjohtaja Maksim Vorobjov.
— Olen erittäin iloni, jotta autamma tätä tapahtumua jo šeiččemettä kertua ta niän monie tuttuja ihmisie. Šuunnittelemma jatkua tätä tukie, šentäh kun niämmä šuurta kiinnoššušta festivalie kohtah. Tie tulou parempi vuosi vuuvvelta, ta tulovaisuošša festivalista voit tulla alovehellisen šijah valtakunnallini, še voit houkutella vierahie meijän koko šuurešta muašta. Kiitän järještäjie, ošallistujie ta vuotan voittajien ilmottamista, šano Maksim Aleksandrovič.
Kolmannella paikalla piäsi viime vuuvven voittaja Šuutele miut, onni -joukko, toisella — “Kakši luatikošta”, ta voittajiksi nouštih “Karjalaiset”. Erikoislahjat myönnettih nuorimmalla ta vanhimmalla kalaštajalla.
Voittajat Aleksandr Čepurnoi ta Andrei Pogudin Karjalaiset-joukošta kilpailtih mujehen pyytämiseššä enšimmäistä kertua.
— Piättimä ošallistuo spontanisti kakši päivyä ennein festivalie. Ilmottautumini oli jo loppun, ka myö ottima yhteyttä järještäjih ta šaima tietyä, jotta yksi joukko oli šairaštun ta kieltäyty ošallistumisešta. Panima verkon šuosikkipaikkah — pyyvvyš paino yli yhekšän kiluo! Olemma toveštah ilosie voitošta ta meinuamma ošallistuo enši vuotena uuvveštah, kerto Aleksandr.
Palkinnokši šuatu kaikuluotain kalaštajat šuunnitellah testata lähiaikoina.
Vaikka festivali keštäy vain kakši päivyä, ka šen tunnelma täyttäy Koštamukšen kaupunkin jo äijyä aikasemmin ennein tapahtumua. Kahvilojen ruokalistoih ilmeštyy mujehta, ta eryähissä paikoissa voipi äšen juuvva mujehčinuo tavallisen kapučinon ieštä. Toiminnašša on niise festivalin šuurlähetyštö. Ta ei ole tärkietä oletko šie kalaššukšen harraštaja tahi karjalaisen keittijön ta perintehien yštävä, festivalissa jokahini löytäy ičellä mukavua mieltä myöten.
Šiä ei häiriče juhlamieltä — tärkeintä on šuoriutuo lämpimäšti ta muistua šajetakista. Täštä muissutti ni Sreda-keškukšen johtaja Jelena Hmelevskaja: ikävih šiäeinuššukših kaččomatta ihmiset tultih paikan piällä, mi yllätti ta ilahutti järještäjie.
Ihmiset iče luotih pruasnekkatunnelmua: hyö pantih piällä mukavie kalanmuotosie lakkija ta innokkahašti ošallissuttih kaikkih tapahtumih — muasteri-oppiloih, ruokaohjelmih, retkilöih ta kanšanmusiikkiesitykših.
Erityisen šuositukši tuli VKareliiJest’-ravintolan ruokateltta, missä šai maissella epätavallisie yhisselmie, kuin kanervamaituo tuomenkukan kera šekä kualikiäreitä leiväštä ta kalašta. Šuurta šuosijuo šuatih niise karjalaisie herkkuja ta suveniirija myöjät kaupparivit — pitimmät jonot oltih tietyšti kala-annokšilla: suarittuo mujehta ta lohišašlikkie riitti kaikilla.
Järještäjät kekšitäh joka vuosi uušie keinoja yllättyä ta kiinnoštua vierahie. Tänä vuotena enšimmäistä kertua järješšettih niise yleisökilpailu: piti käsin, ilman veistä, puhista mal’l’a mujehja mahollisimman ruttoh.
— Ei ollun helppo, ka vesselä, ristiriitaisie tuntehie, kommentoi ošallistuja Mihail, kumpani enši kertua puhisti kalua tällä keinoin.
Mujehfestivalin lopetti petroskoilaisen Skylark-folkryhmän konsertti. Vaikka šaje ylty, ka ryhmä nousi lavalla ta šoitti omua musiikkie.
Festivali herättäy kiinnoššušta vuosi vuuvvelta yhä luajemmalla alovehella. Kerran Sreda-keškukšeh tuli šoitto… Avitolta! Ilmeni, jotta yritykšen etuštajat kierretäh muan festivalija tutuštumašša paikallisih perintehih ta kertomašša, mitein Avito-kenttä auttau paikallisie yrittäjie kehittämäh bisnessie.
Festivalissa Avitamiinit, kuin hyö šanotah iččie, otettih valokuvie, paistih ihmisien kera, järješšettih kilpailuja ta juattih palkintoja.
— Myö autamma paikallisie tuottajie, pienyrittäjie ta myöjie, ket käytetäh “Avituo”. Matkuššamma eri puolilla muata, kerromma festivaliloista ta paikallisista valmistajista, esitämmä ympäristyö ta houkuttelemma turistija vierailla šemmosissa paikoissa. Ennein mujehfestivalie olima Minusinskissa, Kamišinissa, Tulašša ta Borovičissa — kymmenen kaupunkin kierto! Olemma ilosie, jotta festivalit kehitytäh vuosi vuuvvelta, ta vaikka b’utžetit ollah pienie, ihmiset valmissetah mukavie tapahtumie, kerrottih Avitamiinit.
