Koulutustilat avattiin restauroijille

Koulutustilat avattiin restauroijille

Anna Umberg
19.10.2022
Kižin saarella avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus toimii Anikinin talossa, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu

Kižin saarella, historiallisessa Jamkan kylässä avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus avasi ovensa ensimmäsille kävijöilleen 14. lokakuuta Pokrovan päivänä, joka on yksi Kižin museon pääjuhlista.

— Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä. Joukossa on restaurointiliikkeiden, museoiden ja muistomerkkien suojelusta vastaavia asiantuntijoita sekä myös korkeakoulujen ja ammattiopistojen opiskelijoita ja vapaaehtoisia, kertoo Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö Ksenia Kuznetsova.

— Koulutuskeskuksessa he opiskelevat ja asuvat. Talossa on luentoluokka, jossa järjestetään teoriatunteja. Kižin museon toteuttamat ohjelmat sisältävät teorialuentojen lisäksi myös paljon erityisiä kierroksia, käytännön työtä kohteissa ja keskuksessa, Kuznetsova sanoo.

Koulutuskeskuksessa opiskelee kerrallaan 13 henkeä.

— Koulutusryhmien koko riippuu siitä, kuinka paljon ihmisiä mahtuu puurakennukseen kierroksen aikana ja kuinka paljon ihmisiä voi yhtaikaa tehdä käytännön työtä, Kuznetsova sanoo.

Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä.
Ksenia Kuznetsova, Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö

Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Sitä nimitetään Mošnikovan taloksi, koska Mošnikova asui viimeisenä tässä talossa.

Peruskorjauksen tuloksena talo on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Talossa on säilynyt rakennuksen perusmuoto, klassiset tyylipiirteet sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit.

— Talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan, kertoo Kižin museon kulttuuriperintökoteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija Mihail Podovnikov.

Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla.
Jekaterina Kurakina,  Kižin museon johtava insinööri

Anikinin talon tilat soveltuvat erinomaisesti koulutustiloiksi restauroijille. Talo tarjoaa ainutlaatuisen miljöön koulutusten järjestämiseen. Koulutustilat ovat tunnelmalliset ja kodikkaat, joissa on hyvä oppia restaurointia. Tilat yhdistävät historialliset elementit ja nykyajan.

— Opiskelijat näkevät, miltä ovat näyttäneet talon salvos ja itse hirret ja miten olemme säilyttäneet ne. Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla, Kižin museon johtava insinööri Jekaterina Kurakina kertoo.

Esimerkiksi yhden huoneen vanha lattia on jätetty alkuperäiseen kuntoon, maalaamatta. Muut lattiat on uusittu kokonaan, ne ovat sähkölämmitteiset.

Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan.
Mihail Podovnikov, Kižin museon kulttuuriperintökohteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija

Samalla talossa on nykyajan mukavuuksia.

— Luokkahuoneessa seinät on lämpöeristetty sisäpuolelta, mikä ei ollut ominaista vanhoille puutaloille. Näissä seinät lämpöeristettiin ulkopuolelta, Kurakina sanoo.

Koulutuskeskuksessa on luentoluokka, ruokailuhuoneet, makuuhuoneet, suihkuhuoneet ja saniteettitilat.

Rakennuksen restauroinnin parissa työskenteli suuri tiimi restauroijia, insinöörejä ja suunnittelijoita. Museon kirvesmieskeskus teki paljon työtä. Talkoilla museon työntekijät ja vapaaehtoiset auttoivat kunnostamaan tiloja.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana