Koulutustilat avattiin restauroijille

Koulutustilat avattiin restauroijille

Anna Umberg
19.10.2022
Kižin saarella avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus toimii Anikinin talossa, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu
Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Peruskorjauksen tuloksena se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Kuva: Kižin ulkoilmamuseon VKontakte-sivu

Kižin saarella, historiallisessa Jamkan kylässä avattiin Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen koulutuskeskus. Keskus avasi ovensa ensimmäsille kävijöilleen 14. lokakuuta Pokrovan päivänä, joka on yksi Kižin museon pääjuhlista.

— Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä. Joukossa on restaurointiliikkeiden, museoiden ja muistomerkkien suojelusta vastaavia asiantuntijoita sekä myös korkeakoulujen ja ammattiopistojen opiskelijoita ja vapaaehtoisia, kertoo Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö Ksenia Kuznetsova.

— Koulutuskeskuksessa he opiskelevat ja asuvat. Talossa on luentoluokka, jossa järjestetään teoriatunteja. Kižin museon toteuttamat ohjelmat sisältävät teorialuentojen lisäksi myös paljon erityisiä kierroksia, käytännön työtä kohteissa ja keskuksessa, Kuznetsova sanoo.

Koulutuskeskuksessa opiskelee kerrallaan 13 henkeä.

— Koulutusryhmien koko riippuu siitä, kuinka paljon ihmisiä mahtuu puurakennukseen kierroksen aikana ja kuinka paljon ihmisiä voi yhtaikaa tehdä käytännön työtä, Kuznetsova sanoo.

Kižin museo opettaa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet puurakennusten säilyttämisestä.
Ksenia Kuznetsova, Venäjän puuarkkitehtuurin säilyttämisen keskuksen toiminnan järjestelyosaston päällikkö

Koulutuskeskus toimii Anikinin talossa, joka on kulttuuriperintökohde. Sitä nimitetään Mošnikovan taloksi, koska Mošnikova asui viimeisenä tässä talossa.

Peruskorjauksen tuloksena talo on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Talossa on säilynyt rakennuksen perusmuoto, klassiset tyylipiirteet sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit.

— Talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan, kertoo Kižin museon kulttuuriperintökoteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija Mihail Podovnikov.

Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla.
Jekaterina Kurakina,  Kižin museon johtava insinööri

Anikinin talon tilat soveltuvat erinomaisesti koulutustiloiksi restauroijille. Talo tarjoaa ainutlaatuisen miljöön koulutusten järjestämiseen. Koulutustilat ovat tunnelmalliset ja kodikkaat, joissa on hyvä oppia restaurointia. Tilat yhdistävät historialliset elementit ja nykyajan.

— Opiskelijat näkevät, miltä ovat näyttäneet talon salvos ja itse hirret ja miten olemme säilyttäneet ne. Moni opiskelija asuu silti mieluummin aidossa hirsitalossa kuin talossa, joka on pinnoitettu kipsilevyllä ja vuorattu paneelilla, Kižin museon johtava insinööri Jekaterina Kurakina kertoo.

Esimerkiksi yhden huoneen vanha lattia on jätetty alkuperäiseen kuntoon, maalaamatta. Muut lattiat on uusittu kokonaan, ne ovat sähkölämmitteiset.

Sadassa vuodessa vajonnut talo nostettiin ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Talo seisoo alkuperäisellä paikallaan.
Mihail Podovnikov, Kižin museon kulttuuriperintökohteiden säilyttämisestä vastaava asiantuntija

Samalla talossa on nykyajan mukavuuksia.

— Luokkahuoneessa seinät on lämpöeristetty sisäpuolelta, mikä ei ollut ominaista vanhoille puutaloille. Näissä seinät lämpöeristettiin ulkopuolelta, Kurakina sanoo.

Koulutuskeskuksessa on luentoluokka, ruokailuhuoneet, makuuhuoneet, suihkuhuoneet ja saniteettitilat.

Rakennuksen restauroinnin parissa työskenteli suuri tiimi restauroijia, insinöörejä ja suunnittelijoita. Museon kirvesmieskeskus teki paljon työtä. Talkoilla museon työntekijät ja vapaaehtoiset auttoivat kunnostamaan tiloja.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana