“Kolme kondiedu” paistah karjalaksegi
Piiterispäi on tulluh hyvä uudine meijän lehten lugijas da Ven’an luodehpuolen kandurahvahien kielien tutkijas Maksim Kuznetsovas — on painettu karjalakse Kolme kondiedu -suarnu. Se on vie eräs panos karjalankielizen lugemizen suurendamizeh. Segi on hyvä, ku kirjas karjalankielizen kiännöksen rinnal on ven’an alguperäine tekstu. Lugijal, semmite kieldy opastujal, lapselgi on hyvä lugie mostu kirjua. Lugii voibi verrata kiännösty da algutekstua, virkehii kahtel kielel.
— Enziallus se mieli — kiändiä Kolme kondiedu -suarnu, juohtui minule, konzu vie olin školas opastumas. Minä duumaičin vadjalazien kieldy, ga silloi se ei stuanivunnuh. Äijiä myöhembä, vuvven 2023 allus, minä mustoitin sen ruavon da kehoitin kiändämäh suarnua tuttavua inkeroistu nastu Žanna Stepanovua. Häi suostui, kiändi suarnan da saneli sen minule, a minä kirjutin sen diktofonah. Žanna F’odorovna enzimäi lugi virkehen ven’akse, sit kerras kiändi sen inkeroizekse. Pahakse mielekse tänä vuon kezäl Žanna F’odorovna siirdyi toizele ilmale, ga yhtelläh ehti nähtä kirjan inkeroizekse kiännetynny da painetunnu. Häi oli suures ihastukses, sanelou Maksim Kuznetsov.
Vuvven 2023 lopus Maksim Kuznetsov tuttavui Maksim Migukinah. Mies tuli vepsän kielen kursiloile, kudamii Piiteris hommuau Vepsskaja obščina -liitto. Opastajannu kursiloil oli Maksim Kuznetsov.
— Maksim Migukin rubei palamah meijän kielih da hänel himoitti luadie oma panos luodehpuolen kandurahvahien kielien säilyttämizeh da kehittämizeh. Myö kolmei — minä, Maksim Migukin da hänen tuttavu Aleksei Kutašov, programmistu valmistimmo vepsänkielizen online-kiändäjän, jatkau Maksim Kuznetsov.
Konzu Kuznetsov saneli oman ammuzen unelmah — painatuttua inkeroizekse “Kolme kondiedu”, Maksim Migukin suostui da kehoitti kiändämäh suarnua vie vepsäkse da karjalakse.
Žanna Stepanovan inkeroizekse luajitun suarnan kiännöksen toimitti Maksim Kuznetsov. Sen jälles häi yhtes piiteriläzen kieliniekan Mehmet Muslimovan kel yhtes toimitettih sen ližäkse.
Vepsänkielizen kiännöksen luadi Maksim Kuznetsov, sen toimitti vepsän kielen tutkii Nina Zaitseva.
Livvinkarjalakse “Kolme kondiedu” on kiändänyh Petroskoin valdivonyliopiston vaste tänä vuon loppenuh Ivan Kalmikov. Tekstat toimitti Karjalan Kielen Koin emändy, karjalan kielen opastai Nina Barmina Vieljärvespäi.
— Se oli ihan uuzi ruado minule, ga minä suostuin. Kiännin suarnua sanakniigan kel, sit pakičin abuu enzimäzel opastajal Nina Petrovnal. Häi tarkasti tekstan da nevvoi, kuduat kohtat pidäy kohendua. Työnnin tekstan Maksimale kačottavakse. Olen hyväs mieles, gu olin täs ruavos. Karjalankielizen kniigan kannel on kirjutettu minun nimi, se innostuttau ruadamah ielleh, sanou Ivan Kalmikov.
Ivan kiittäy Maksim Kuznetsovua da hänen dovariššoi, kuduat todevutettih projektua.
Kaikis kirjois kiännetyn tekstan rinnal on tekstu ven’an kielel. Se Iivanan mieles on hyvä, sendäh gu joga ristikanzu voi lugie da verrata virkehii.
Čomat kuvat brihan mieles ollah parahite kui vahnembile, muga i lapsile.
Kirjoin painamizeh varat andoi Maksim Migukin, häigi luadi kirjoin taittoruavot da maksoi taidoilijale, kuduan iče löydi. Kai kiändäjät, toimittajat ruattih ilmai da yhtehizen ruavon hyväkse.
Täl aigua valmistetah painettavakse suarnan kiännöksii vadjan da entsoin kielile. Vadjan kielele suarnan kiändi iče Kuznetsov.
— Abuh oli suuri sanakirju, kielioppi da Žanna Stepanovan inkeroizekse luajittu kiännös, sellittäy Maksim.
Entsoin kielele “Kolme kondiedu” kiändi Kuznetsovan hyvä tuttavu Piiteris eläi Darja Bolina. Darja Spiridonovna rodivui entsoin Potapovo-kyläh, kudai on Taimiran niemel. Naine on hyvä entsoin kielen tiedäi, sanakirjoin da paginsanakirjoin luadii. Täl aigua parahite Bolina da Kuznetsov ollah yhtes luadimas entsoin kielen ičeksehopastundukirjua.
— Tahtozimmo pidiä viijen kirjan prezentatsii Leningruadan alovehen Ystävyskois syvyskuun lopus. Sit pivos tahtozin ezittiä iččeni luajitun čuvašoin kielen ičeksehopastundukirjan da inkeroizen kielel kirjutetun enzimäzen Suvattu keeleel -runokogomuksen, kuduan myö valmistimmo yhtes Lev Baburinan kel. Sego tahtozimmo sanella vepsänkielizes online-kiändäjäh nähte, ližiäy Maksim Kuznetsov.
Entsat – “somatu” da “pebai”
Entsoin kieli kuuluu urualan kieliperehen samojedoin kielisuvun pohjaisjoukkoh. Entsat eletäh Jenisei-joven alavirran kohtas, Krasnojarskan alovehen Taimiran piiris. Entsoin kieles on kaksi murrehtu – meččyentsoin murdeh da tundruentsoin murdeh.
Enne entsoi sanottih Jenisein samojedoikse. Entsoin ammuzet ezi-ižät elettih Ob’-joven keskimutkas. Enzimästy kerdua entsoi manittih kanzannu XV vuozisual. Tundruentsat sanotah omua iččie “somatu”, meččyentsat — “pebai”. Entsoin eländutaboih da perindölöih äijäl vaikutettih rinnal eläjät nentsat.
XX vuozisuan allus entsoi äijäl “lievendettih” nganasanat da nensat, ga vähembistörahvas — kaikkiedah 227 hengie — maltettih säilyttiä oma kieli, kul’tuuru da perindöt.
Meččyentsat on ristitty pravoslavnoih uskoh, ga enimät tässäh kunnivoijah luonduo, paikallizii haldieloi da ižändöi-emändöi. Niilöile lahjakse tuvvah pedran lihua, den’gua da paltinua. Pedru on kunnivoitettu eläin. Valgiet pedrat ollah pyhät elätit da ollah muan da kaiken sen piäl olijan luadijan piälimäzen Numu-jumalan omat. Valgieloi pedroi ei iškietty lihakse, eigo val’l’astettu nartoih.
