Kižin saarella 30 vuotta perinteiden mukaan
Karjalan kansallisen teatterin aulassa oli viime torstaina ahdasta. Teatterissa palkittiin Kižin museon käsityöläisiä, jotka tutustuttavat kesämatkailijat elämään saarella menneinä vuosisatoina.
— Museon käsityöläiset osaavat yhteensä 24 käsityötä. Vuosien varrella he ovat näyttäneet matkailijoille erilaisia perinnetöitä ja vanhoja elinkeinoja, kertoo Kižin ulkoilmamuseon johtaja Jelena Bogdanova.
Esimerkiksi saarella kudotaan kangasta ja verkkoja, kirjotaan liinoja, tehdään puuleluja ja sepän työtä, pestään käsin pyykkejä pyykkilaudoilla ja tehdään heinätyötä. Käsitöitä ja -taitoja esitellään matkailijoille niin sanotun Elävä panoraama -ohjelman puitteissa, joka on toiminut Kižillä jo 30 vuotta.
Elävä panoraama on syntynyt viime kesänä menehtyneen museon kansatieteilijän Svetlana Vorobjevan aloitteesta.
— Käsityöläiset kertoivat erilaisten käsitöiden merkityksestä talonpoikaistalossa. Nyt on mahdotonta kuvitella museota ilman kansallispukuihin pukeutuneita käsityöläisiä, jotka elävöittävät museotiloja tekemällä erilaisia perinnetöitä, museojuhlan vetäjä korostaa.
Kižin museon johtaja korostaa, että museon päätehtävä on säilyttää vanhat käsityöt. Toinen tehtävä on siirtää perinnetaidot nykyiselle sukupolvelle, koska ne häviävät nykyelämästä hyvin nopeasti.
— Käsityöläiset ovat tehneet suurta työtä perinteiden elvyttämiseksi tutkimalla aineistoa arkistoissa ja oppimalla perinnetöitä käytännössä, Bogdanova kertoo.
Museon käsitöiden säilyttämisestä vastaava osasto on täyttänyt 20 vuotta. Osaston työntekijä, käsityöläinen Marina Guseva sanoo, että osaston kaikki työntekijät osaavat vähintään muutaman käsityön.
— Esimerkiksi he osaavat kutoa, kirjoa ja kehrätä villasta lankaa. Melkein kaikki naiset voivat neuloa yhdellä neulalla vanhan vepsäläisen miesperinteen mukaan, Guseva sanoo.
Käsityöläinen itse osaa tehdä kaikki naisten käsityöt, jotka tehtiin viime vuosisadoilla. Hän on ainoa, joka on osallistunut Elävään panoraamaan 25 vuotta.
— Ideana on se, että saarella matkailijat tutustuvat sekä puuarkkitehtuuriin että myös talonpoikaiskodin arkeen ja sisustukseen. Astuessaan tupaan turistit voivat nähdä esimerkiksi helmiä neulovan tai perhoset-korvakoruja tekevän mestarin. Näitä käsitöitä elvytettiin nimenomaan Vorobjovan avulla, Guseva sanoo.
Kižin museon johtaja Bogdanova tunnustaa, että käsityöläisiä on vaikeaa saada kesätöihin saarelle. Esimerkiksi hän tietää, että Vuokkiniemessä asuu taitava veneenrakentaja. Tällaista mestaria tarvitaan Kižillä.
— Ymmärrän, että karjalaiset ovat kotipaikoilleen hyvin kiintyneitä, ja heitä ei ole helppo saada töihin saarelle. Olen jo löytänyt tynnyrintekijän, ja nyt minun täytyy suostutella häntä töihin saarelle, Bogdanova kertoo.
Hänen mukaansa Karjalassa tynnyrintekijöitä ei melkein ole. Saarella mestari voisi opettaa taitoaan museon nuorelle työntekijälle. Tämä auttaisi säilyttämään perinteen.
— Esimerkiksi sepän töitä, kudontaa ja Äänisniemellä tunnettua vanhanaikaista kirjontaa näytetään turisteille aina. Kehitämme museossa myös maalaus- ja keramiikkataidetta. Nyt myös nahkuri työskentelee saarella. Päinvastoin puuveneiden rakentajia on vaikea hakea saarelle, Bogdanova sanoo.
Hänen mukaansa lähivuosina saarella avataan näyttelytilat, joissa esitellään vepsäläistä kulttuuria ja perinteitä. Tiloissa toimii keramiikkapaja. Aiemmin vepsäläiset olivat taitavia savenvalajia.
Kižin museon lasten museokeskus auttaa siirtämään perinnetaitoja vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle. Bogdanovan mukaan tänä vuonna Venäjän kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta lasten museokeskuksen haaraosaston perustamiseen saarella.
— Restauroimme sitä varten Ananjevin talon, ja korjauksen jälkeen talossa on kaikki mukavuudet ja työpajat. Opetamme lapsille erilaisia käsitöitä. Esimerkiksi he oppivat tekemään esineitä tuohesta. Näin lapset uppoutuvat Karjalan perinnekulttuuriin, museon johtaja painottaa.
Nyt Bogdanova käy neuvotteluja Karhumäen piirin Suurlahden koulun kanssa siitä, että koulun kannattaa saada etnokulttuuriin suuntautuvan koulun status. Koulu auttaa museota säilyttämään Äänisniemen venäläisten perinteisiä käsitöitä.
Lasten museokeskus Ananjevin talossa avataan 1. joulukuuta. Koulutusohjelmia toistaiseksi valmistellaan.
Vanhan kehräpuun kuviot herättävät intoa
Museon juhlaan osallistuneet käsityöläiset kutovat kangaspuilla erilaisia mattoja, ompelevat esineitä tilkkutyötekniikalla sekä tekevät puuesineitä ja kirjovat esineitä kultalangalla.
Puumaalauksen mestari Olga Potes on ollut yhteistyössä Kižin museon kanssa kaksi vuotta. Hän tarjoaa esineitään myytäväksi museon kaupassa. Potes on Karjalan tasavallan taidealan ammattilaisten yhteisön jäsen.
— Muutamiin esineisiin olen maalannut saman kuvion, joka koristeli vuonna 1895 tehtyä vepsäläistä kehräpuuta. Aito kehräpuu kuului isoisoäidilleni Kaskesojan kylästä. Löysin kehräpuun sukutaloni ullakolta, puhdistin sen ja maalasin koristekuvion uudelleen, käsityömestari kertoo.
Potes on harrastanut puumaalausta vuodesta 1985 sen jälkeen, kun hän oli valmistunut soveltavan taiteen ammattilaisia kouluttavasta petroskoilaisesta opistosta. Hänen uransa alkoi sen ajan Karelskije suveniry - eli Karjalaiset matkamuistot -yrityksessä.
Nykyään puumaalausta kaupungin opistossa ei opeteta, eikä yritys enää toimi.
