Kentjärven škola: 200 vuvven taival

Natalja Sinitskaja
04.05.2026
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Vuvvennu 1982 nostettu Kentjärven škola tänä vuon on kohendettu perustehellizesti sydämes da ulgonpäi. Kuva: Ol’ga Smotrova
Vuvvennu 1982 nostettu Kentjärven škola tänä vuon on kohendettu perustehellizesti sydämes da ulgonpäi. Kuva: Ol’ga Smotrova

Vaste jälles remontan piendiä kohendetus alazualas enzimäzes kerrokses meidy vastuau opastai Natalja Ivanovna Filina. Häi kävelyttäy meidy školan tiloi myöte, ozuttau kai da kerdou:

— Školan johtai tänäpäi tuaste on Kondupohjas. Häi meil aivin ajelou administratiivizii kyzymyksii sellittämäs. Häi vähästy myöhembä tulou, sellittäy Natalja Ivanovna.

Kuuluu kellozen soitto. Se ei ole elektronnoin kellozen soitandu, kuduah olemmo harjavunnuh. Kellostu soittau eräs opastajis — elektronnoi kelloine vie ei rua. Da se rounoku kiännyttäy meidy endizih aigoih, konzu Kentjärves škola vaste algai oman ruavon.

Kentjärven vasken da čugunan valattamizen zavodan tyveh vuvvennu 1834 oli avattu škola zavodan ruadajien lapsih niškoi. Se ruadoi XX vuozisuan alguh suate. Sen jälles vuvvennu 1900 škola luajittih erähän muanruadajan taloih. Zavodan ruadajat da opastajat hommattih vuvvennu 1903 Kentjärven ministerstvan opisto. Sih aigah školas oli kolme opastajua da oli avattu kolme ozastuo. Jogahizel ozastol opastettih puolitostu vuottu, kluasaspäi toizeh piästettih kerran keviäl da toizen kerran talvel. Joga vuottu alaozastole tuli 25—30 hengie, loppuozasto oli tavan mugah 6—9 hengie.

Kentjärven vasken da čugunan valattamizen zavodan tyveh vuvvennu 1834 oli avattu škola zavodan ruadajien lapsih niškoi.
Natalja Filina, Kentjärven školan opastai

Meni aigua da vuvvennu 1982 kyläh vahnan školan rinnale luajittih uuzi kaksikerroksine škola.

Vuvvennu 1918 škola oli eroitettu kirikös da sit heitettih Jumalan zakonan opastumine. Kanzallizen voinan aigah škola eli jygielöi aigoi: ei täydynyh halguo lämmittiä škola, ei olluh černiliä, bumuagua, kirjutussulgazii.

Vuvvennu 1931 Kentjärven škola muutettih muanruadajan nuorižon školakse, kunne vuvven peräs luajittih keskiškola. Sih aigah školas ruadoi kymmene opastajua.

Voinan jälles Ven’al kaikkiel seiččeivuodehine opastus rodih vältämätöi. Sendäh vuvvennu 1957 Kentjärveh oli nostettu uuzi seiččeivuodehine škola. Vuvvennu 1982 kyläh vahnan školan rinnale luajittih uuzi kaksikerroksine škola.

Voinan aigah opastamine školas oli suomen kielel, sendäh jälles voinua äijil opastujil tuli uvvessah kiändyö algukluassoih. Voinan jälles joga vuottu opastujua liženi. Ven’al kaikkiel seiččeivuodehine opastus rodih vältämätöi. Sendäh vuvvennu 1957 Kentjärveh oli nostettu uuzi seiččeivuodehine škola.

Meni aigua da vuvvennu 1982 kyläh vahnan školan rinnale luajittih uuzi kaksikerroksine škola, kudai nygöi kokottau mäil pedäjien keskes.

— Kaksi vuottu lapset opastuttih kahteh vuoroh, kuni školas piettih remontua. Toinah nygöi pädöy: yhteh vuoroh opastuo lämmis da valgielois kohendettulois kabienietois, ylbeilöy Natalja Ivanovna.

Tänäpäi školas on 19 opastajua da 132 opastujua. Enimät lapset ollah kentjärveläzet, ga 17 hengie tuvvah škola-autoubusal Dvorčan kyläspäi. Erähii lapsii školan remontan aigah vahnembat vejeltih opastumah Kondupohjan da Petroskoin školih.

— Uskommo, ku hyö tullah järilleh omah školah. Midäbo on lapsii tyhjiä taluo muijale, ku omas kyläs nygöi on hyvä škola, pidäy varmuttu Natalja Filina.

Kävelemmö Natalja Ivanovnan kel opastuspertilöi myöte. Huomuammo, ku kyläläzet lapset aivin luajitah tervehyön da nostah seizoi, konzu pertih tulou vakkinaine ruavas ristikanzu.

Erähii lapsii remontan aigah vahnembat vejeltih opastumah Kondupohjan da Petroskoin školih. Uskommo, ku hyö tullah järilleh omah školah.
Natalja Filina, Kentjärven školan opastai

Lapset kerrotah, kui miellyttäy heidy uvvistettu kohendettu škola, uvvet pertilomut, uvvet kirjutuslavvat.

Syöndypertisgi on pietty remonturuavot. Syömizien keittäjät ozutetah meile laittehistot — kai ollah uvvet: lihan- da kazvoksienpilkottavat, päčit da plitat. Ongi nygyaigaine marmit-sistiemu, kudai pidäy syömizii lämmänny. Školan sydämes da sen ulgopuolel lapsien turvalližuokse on luajittu videotarkastuksen sistiemat. Školahgi piästes joga lapsel on oma ”avain”.

Kentjärven školas tässäh opastettih lyydin murrehtu. Sidä ruaduo mondu vuottu pidi Natalja Kruglova. Mennyt kuul Natalja Igorevna siirdyi toizele ilmale. Školan haldivo vie ei tiijä, ken ottavus sih ruadoh da jatkas sidä.

Karjalan kieli školas ei olluh urokannu, lapset käydih kerhoh kaksi kerdua nedälis kahtekse čuassuu.
Natalja Filina, Kentjärven školan opastai

— Minuu kehoitetah, minähäi olen lyydinkarjalaine. Kieldy maltan da pajatin Petrovskois horas. Ga tiijä vie en, otammosgo, sanou Natalja Ivanovna.

Natalja Kruglova pidi školas suurdu ruaduo karjalan kielen da kul’tuuran juuroittamizekse. Karjalan kieli školas ei olluh urokannu, lapset käydih kerhoh kaksi kerdua nedälis kahtekse čuassuu. Nataljan piän al 12 lastu opastuttih kieleh, kezän aigua mennyt vuozin ajeltih kieliluageriloih. Natalja Igorevnan hyvyös školas sportuluajikse oli otettu karjalaine kyykkä-kriukku. Sidä ruaduo nikui ei sua hyllätä, jättiä kesken.

Kentjärven škola ylbeilöy omii kazvattiloi.

— Yhtendestostu kluasas meil on 12 hengie. Uskommo, ku hyö hyvin piästäh läbi tutkindolois da ku endizetgi meijän školan loppenuot nuoret piästäh opastumah sinne, kunne heil himoittau. Arbuammo, ku kolme hengie voijah suaja medalit parahas opastundas, pidäy varmuttu Natalja Ivanova.

Kentjärven školan loppenuzien joukos kuulužua ristikanzua. Art’om Novičonok avai kaksi uuttu, on suannuh  Edgar Uilsonan palkindon. Ilja Matrosov vie 16-vuodehizennu toizien nuorien joukos käi Pohjaisn’abah suate.

On Kentjärven školan loppenuzien joukos kuulužua ristikanzua. Art’om Novičonok avai kaksi uuttu händytiähtie — P/2011 R3 (Novichonok-Gerke) da C/2012 S1 (ISON), on suannuh Edgar Uilsonan palkindon. Art’om häi ruadau Petroskoin yliopistos, on biolougien kandiduattu.

Ilja Matrosov vie 16-vuodehizennu toizien nuorien joukos käi Pohjaisn’abah suate. Händy vallittih sih joukkoh Ven’an 600 nuores. Viktor Pellä on muuzikkumies, häi soittau rojalil da pidäy konsertoi ymbäri muailmua.

Nelli Kentjärven školan loppenuttu nuordu meisty suadih surmas erillizes voinuoperatsies, on viestittäh kavonnuttu.

— Myö kazvatammo da opastammo meijän lapsii olemah hyvinny ristittyzinny, ruattahes da elettähes hyö hos kus, sanou Natalja Ivanova.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Runot ollah karjalazien rikkahus
Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.
Karjalan Sanomat
Kansallispuku sai oman juhlapäivänsä
Karjalan tasavallassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansallispukujen tuuletuspäivä.
Karjalan Sanomat
Nuoret motivoivat nuoria matkailemaan
Lasten matkailuneuvosto on aloittanut toimintansa Karjalassa. Sen jäsenet ovat lapsille ja nuorille interaktiivisia kierroksia kehittäviä yläkoululaisia.
Oma Mua
Voinan lapsii meijän keskes
Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana