Ken abutab Pakaižukole?

Ken abutab Pakaižukole?

Galina Baburova
04.01.2023
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
Pakaižuk
Pakaižuk

Pakaižuk om Venäman tal’ven ižand. Kaik lapsed tedaba händast. Pakaižuk eläb Vologdan agjas läz Velikii Ust’ug-lidnad. Suhona-jogen randal seižub hänen sur’ pert’. Sigä om mugažo ”sarnoiden tehut” da ”čudoiden allei”, paja da karzin, kus kaitas vestatusid jäspäi, om sigä penikaine-ki živatoidenpark. Velikii Ust’ug-lidnas Pakaižukol om todesine počterišt, kuna lapsed kogonaižes Venämaspäi oigendaba ičeze kirjeižid. Mugažo Pakaižukol om ičeze gerb da flag. Pakaižuk navedib matkata, no kacmata sihe händast voib vastata Velikii Ust’ugas kogonaižen voden. 

Pakkaine

Karjalas om ičeze tal’ven ižand. Hän om prihač. Pakkaine eläb Karjalas, Olonec-lidnas. Sanutas, miše Pakkaine om sündunu tal’ven augotišes, ani reguzil, konz kupcoiden kanz (Pakkaižen tat oli kupcan) pördihe kodihe jarmarkaspäi. Pakkaine laps’aigaspäi navedi tal’vesižid ilotusid, tal’vel hän navedi väta lapsidenke. Pakkaine kazvoi pigašti. Hän jatksi tatan radod, tegihe kupcaks. Pakkaine vedeli karjalaižid muštlahjoid Venäman lidnoidme. Pakkaine kazvoi čomaks prihaks, sikš navedib kacta ičheze zirkloho. Kerdan, konz hän töndui matkaha, hänen kuvahaine läksi zirklospäi da eläškanzi Oloncas. Tal’ven augotišes Pakkaižen ”velled”, mugoižed-žo kuvahaižed, keradelihe Olonec-lidnaha voibištelemha da todištoitmaha – ken heišpäi om todesine. Nügüd’ Pakkaižen sündundpäiväks hänen adivoihe tuleskeleba volšebnikad erazvuiččiš Venäman agjoišpäi Oloncan Pakkaižen vändoile. 

3.jpg

Tatarilaine Pakaižuk praznuičeb ičeze sündundpäiväd kaikid pidemban voden ön, 21.-22. tal’vkud. Endevanhad türkad uskoiba, miše necil aigal sündui Tengre-jumal. Om hänel mugažo Kiš Tengrese-nimi. Hän om tal’ven ižand. Mugažo händast nimitadas muite, Kiš Babai vai Tal’vesine Dedoi. Hänennoks adivoihe tuleskeleba lapsed tal’vkuspäi uhokun lophusai. Kiš Babai praznuičeb Ut Vot da türkilašt tal’vesišt praznikad, miččen nimi om Nardugan, ičeze pertiš ühtes Kar Kizi-tütrenke. Kar Kizi-nimi voib käta kut ”lumesine neičukaine”. Kiš Babajan pert’ sijadase sigä, kus konz-se eli tatarilaine sarnanstarinoičii Gabdulla Tukai. Gabdulla starinoiči noidasižiš eläjiš, miččed eläba mecoiš. Fol’klorižed henged – mecan ižand Šurale, voinnaine Altinčeč, armastajad toine tošt Tahir da Zuhra, Ubirli-jagi-bab – abutaba tal’ven ižandale iloitelda lapsid. Lebuaigal Kiš Babai kirjutab vastusid lapsiden kirjeižile da job čajud tatarilaižiden magedusidenke, miččid vaumičeb Kar Kizi.

Hel’ Muči

 Ilosine čuvašialaine Hel’ Muči om üksjaine Venämal tal’ven ižand, kudamb iče tegeb rahvahaližid vändimid da mahtab väta niil. Hän eläb ei edahan Čeboksari-lidnaspäi mecas, ”Jasna”-etnokompleksas. Sigä sijadase hänen pert’. Tal’vkuspäi vilukun keskehesai Hel’ Muči varastab lapsid adivoihe praznuičemha Ut Vot, čuvašian kelel – Surhuri. Lapsed putuba sarnaližehe miruhu: vändaba noidasižel palištol, čibuba suril čibuil da šuhaidaba vanhale 400-voččele dubale ičeze toivotusid. Mecanižand, hänen nimi om Aršuri, jotab adivoid magukahal čajul zel’l’heinišpäi, Päč-tädi sötab magedoil pirgoil. Hel’ Mučin vunukaine, čoma Jur Pike, iče tegeb lahjoid da opendab sihe tahtnikoid. 

Jamal Iri

Legendan mödhe Jamal Iri om sündunu ühten aigan tundranke da Pol’arižen Uralanke. Pohjoižen hüväd henged lahjoičiba Jamal Irile noidasižen vägen, sikš nece tal’ven ižand om mugažo šaman. Hän tegeb äi hüvid azjoid, abutab ristituile da matkadab äjan pedral vai snegohodal. No enamba kaiked hän mänetab aigad ičeze pertiš, Pohjoižen igähižiden rahvahiden muzejas, mitte ei ole edahan Salehardaspäi. Jamal Iril om kaiken kerdal noidasine posoh, mitte abutab ristituiden uništusile tulda eloho. Mugažo necil tal’ven ižandal om buben. Sen äned pöl’gästoitaba pahoid hengid da lahjoičeba ristituile ozad. Adivoid Jamal Iri jotab čajul magedusidenke da iloiteleb melekahil rahvahan sarnoil.

Čishaanal Jakutialaine Čishaan om mez’ da härg ühten aigan. Hänen päl om šapuk sarvidenke. Ende pagištihe, miše nene oma mamontan sarved, sikš ku Jakutias om löuttud äi mamantoiden jändusid. Jakutialaižen legendan mödhe vilun ižand lähteb Severnii Ledovitii-valdmerespäi redukun augotišes, konz Jakutiaha tuleb vilu. Mi vilumba om sä, se suremba Čishaanal oma sarved. Konz tuleb läm’ sä, hän kadotab niid. A kevädel vilun ižand iče zavodib sulada da lähteb tagaze valdmerehe.

Nügüd’ Čishaan ühtes ičeze vunukaiženke, kudamban nimi om Haarčaana, kogonaižen voden kaičeb tal’ved ičeze kodiš – jähižes mägionduses Oim’akon-küläs. Kaikuččen voden sinna tuleskeleb Pakaižuk Velikii Ust’ugaspäi samha Čishaanan käzišpäi vilun simvolan – noidasižen kristallan – da oigendab sen abul vilud kaikele Venämale.

Sagaan Ubugun

 Vanh hahkhibusine uk Sagaan Ubugun Bur’atiaspäi om mongoliankeližiden rahvahiden endevanh ”jumal”, kudamb mülüi buddalaižehe panteonaha. Sagaan Ubugun om igähuden, bohatoitusen da ozan jumal. Mugažo hän om mecživatoiden, erazvuiččiden hengiden, mägiden, man da veden ižand. Hän lahjoičeb rahvahale mirud da kaiked hüväd. Paiči sidä Sagaan Ubugun om buddalaižen Uden Voden – Sagaalgan – ižand. Täl vodel sidä praznuitas 5. uhokud. Sagaan Ubugunan kodi om todesine jurta, se sijadase Ulan-Ude-lidnan Zabaikaljen kodiröunan muzejas.

LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Toivon lentta. Oza 1
Artikkelissa kirjuttaja kertou Marina Takalon ta hänen tyttären Stepanie Kemovan kohtaloista šekä heijän toivon lentoista.
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana