Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi

Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi

Julia Veselova
21.11.2022
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Tutkimusmatkoilla Suuri saunatie -hankkeen koordinaattorit ovat keskustelleet karjalaisten kylien asukkaiden kanssa ja keränneet tietoa karjalaisesta saunasta. Kuva: Karjalan kehityskorporaation VKontakte-sivu
Tutkimusmatkoilla Suuri saunatie -hankkeen koordinaattorit ovat keskustelleet karjalaisten kylien asukkaiden kanssa ja keränneet tietoa karjalaisesta saunasta. Kuva: Karjalan kehityskorporaation VKontakte-sivu

Monet turistit ja paikalliset asukkaat korostavat, että Karjalan tasavallan ainutlaatuisuus on pääasiassa saunaperinteessä. Suuri saunatie -hanke vaalii karjalaista saunakulttuuria ja -perinteitä. Se auttaa säilyttämään karjalaisen saunan perinnettä.

— Sauna on tärkeä osa karjalaista kulttuuria. Se on tasavallan hieno helmi. Tätä brändiä ei ole kuitenkaan kehitetty hyvin, hankkeen johtaja Jekaterina Biktimirova sanoo.

Biktimirovan mukaan hankkeen tarkoitus on tehdä karjalaisesta saunasta matkailutuote, jolla on aina kysyntää.

— Yrittäjät Moskovasta, Pietarista ja Sotšista pyytävät rakentamaan heidän kotikaupungeissaan karjalaisia saunoja, mutta harva tietää, miltä perinteinen karjalainen sauna näyttää.

Karjalassa on ollut erilaisia saunoja: savusaunoja ja savupiipulla varustettuja saunoja.

— Jos nyt joku rakennusmies sanoo rakentavansa perinnesaunan, se ei tarkoita, että hän osaa sen rakennusmenetelmän ja ominaisuudet, Biktimirova sanoo.

Vuonna 2017 Biktimirova toteutti Legendaarinen Karjala -brändihankkeen ja tutki matkailua Karjalan piireissä. Tarkoituksena oli saada selville, mikä voi houkutella enemmän turisteja Karjalaan.

— Silloin ymmärsin, että saunaperinteestä voi tulla tärkeä ja kiinnostava hanke. Sain vuonna 2022 hankkeen toteuttamiseen Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahastosta noin 2,5 miljoonaa ruplaa tukirahaa, Biktimirova kertoo.

Lisää noin 670 000 ruplaa hankkeen koordinaattorit saavat muista lähteistä.

Joulukuuhun asti suunnittelemme vielä kolme matkaa Soutjärvelle, Äänisniemelle ja Karjalan pohjoisessa oleviin piireihin.
Jekaterina Biktimirova, hankkeen johtaja

Hankkeen ensimmäinen vaihe liittyy tutkimusmatkoihin. Hankkeen koordinaattorit ovat keskustelleet karjalaisten kylien asukkaiden kanssa ja keränneet tietoa karjalaisesta saunasta ja saunomisesta ympäri Karjalaa.

— Meitä kiinnostaa kaikki, mitä koskee saunaperinnettä. Paikalliset asukkaat kertovat meille saunojen rakennusmenetelmistä ja kylpykulttuurista. Monet muistavat, mitä sanoja sanottiin ennen saunaan menoa, Biktimirova sanoo.

Biktimirova kertoo, ettei Karjalassa ole paljon niitä, jotka muistavat ja ylläpitävät saunaperinteitä. Karjalasta voi kuitenkin löytää nykyaikaisia saunoja, jotka on rakennettu vanhojen perinteiden mukaan.

Syksyllä tutkimusmatkat tehtiin Laatokan Karjalaan sekä Prääsän ja Aunuksen piireihin.

— Joulukuuhun asti suunnittelemme vielä kolme matkaa Soutjärvelle, Äänisniemelle ja Karjalan pohjoisessa oleviin piireihin.

Talven aikana käsitellään kerättyä materiaalia ja kehitetään nykyaikaisen karjalaisen saunan standardi. Ensi keväänä sitä esitellään matkamessuilla Moskovassa tai Pietarissa.

Karjalassa sitä kutsuttiin mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat olivat savusta johtuen tummat ja nokiset. Seinässä oli pieni ikkuna, josta savu poistui ulos. Savusauna oli tavallisesti keskilämmin ja pehmeälöylyinen.
Jekaterina Biktimirova, hankkeen johtaja

— Kerättyjen tietojen pohjalta haluamme kehittää nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin. Se ei ole helppo, koska meidän on otettava huomioon kaikki perinteisen saunan ominaisuudet ja mukautettava ne nykyajan todellisuuteen, Biktimirova kertoo.

Biktimorova ymmärtää, että nyt on toisia rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä. Hän haluaa säilyttää kuitenkin saunaperinteessä niin paljon aitoja piirteitä, kuin on mahdollista.

Yhteistyöhön kutsutaan paikallisia yrittäjiä, käsityöläisiä, suunnittelijoita, rakentajia ja jopa yrttien keräilijöitä. He auttavat standardin kehittämisessä.

— Olemme löytäneet Karjalan kansalliskirjastosta saunojen rakentamisesta kertovia kirjoja ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksesta saunaperinteen tutkimuksia. Näitäkin tietoja käytämme standardin laatimisessa.

Biktimirovan mukaan perinteinen karjalainen saunatyyppi oli savusauna, jossa ei ollut lainkaan savupiippua, vaan savukaasut levisivät suoraan löylyhuoneeseen.

— Karjalassa sitä kutsuttiin mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat olivat savusta johtuen tummat ja nokiset. Seinässä oli pieni ikkuna, josta savu poistui ulos. Savusauna oli tavallisesti keskilämmin ja pehmeälöylyinen, Biktimorova kertoo.

Albumi ja filmi edistävät saunakulttuuria

Saunaperinteestä kertoo uusi filmi, jota voi käyttää koulutustapahtumissa ja matkamessuilla.

— Haluamme julkaista myös valokuva-albumin. Se sisältää tietoa ja valokuvia niin vanhoista saunarakennuksista kuin nykyaikaisista saunoista. Saunomisen filosofian, valokuvien ja videon yhdistäminen mahdollistaa perinteisen kulttuurin elvyttämisen ja edistämisen, hankkeen johtaja Jekaterina Biktimirova sanoo.

Tutkimusmatkojen aikana paikalliset asukkaat ovat kertoneet myös siitä, mikä on muutettava perinteisessä saunakulttuurissa.

Kinnermäen kylän kanta-asukas Nadežda Kalmykova on sitä mieltä, että perinteinen saunakulttuuri oli täydellista. Hän haluaisi vain muuttaa sen, että saunassa voisi juoda puolukkamehua. Aikaisemmin saunaan ei tuotu mitään juotavaa eikä syötävää.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Kipinä
Ken abutab Pakaižukole?
No tedad-ik sinä, miše Pakaižukol oma abunikad? Ned eläba erazvuiččiš Venäman agjoiš. I ni üks’ neniš tal’ven ižandoišpäi ei kosku toižehe.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana